Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.
Eri puolilla Yhdysvaltoja järjestettiin lauantaina mielenosoituksia presidentti Donald Trumpin hallintoa vastaan. Järjestäjien tiedotteen mukaan mielenosoituksia pidettiin yli 2 700 paikkakunnalla ja niihin osallistui yhteensä lähes seitsemän miljoonaa ihmistä. Osallistujamääristä ei ole olemassa puolueettomia arvioita.
Mielenosoitukset järjestäneen No Kings -organisaation taustalla on suuri joukko enimmäkseen äärivasemmistolaisia järjestöjä. Republikaanit ovat leimanneet nämä mielenosoitukset ”Me vihaamme Amerikkaa” -tilaisuuksiksi, joita rahoittavat George Sorosin perustamat järjestöt.
Ensimmäinen No Kings -mielenosoitus järjestettiin kesäkuussa Trumpin syntymäpäiväjuhlien vastustamiseksi. Presidentti järjesti Washingtonissa sotilasparaatin juhlistaakseen Yhdysvaltain armeijan 250-vuotisjuhlaa ja omaa 79-vuotissyntymäpäiväänsä. Tämä ei vasemmistolaisia miellyttänyt.
Eri paikkakunnilla pidetyt mielenosoitukset olivat erilaisia. Suurkaupungeissa keskeinen teema näytti olevan maahanmuuttopoliisi ICE:n toiminnan vastustaminen. Monet vasemman laidan johtavat poliitikot kävivät puhumassa mielenosoituksissa.
Joillakin paikkakunnilla mielenosoituksiin osallistui erityisen paljon ikäihmisiä. Mukana oli myös nuorempaa väkeä ja lapsiperheitä. Monet mielenosoittajat olivat pukeutuneet karnevaalihenkisesti hauskoihin asuihin.
Yleisesti ottaen lauantain mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti ja iloisessa hengessä. Järjestäjät olivat erityisesti korostaneet tilaisuuksien rauhanomaista luonnetta ja kehottaneet jättämään aseet kotiin. Lähes kaikki mielenosoittajat olivat noudattaneet järjestäjien kehotusta, joten isommilta selkkauksilta ja kuolonuhreilta vältyttiin.
Aina näin ei ole ollut. Kesäkuussa Salt Lake Cityn ”No Kings” -mielenosoituksessa järjestäjien paikalle pyytämän aseistetun ”turvatiimin” jäsen avasi tulen mielenosoittajia kohti.
Turvatiimiläinen oli luullut aseistautunutta vasemmistomielenosoittajaa ”magalaiseksi”, joka yrittää hyökätä mielenosoittajien kimppuun, joten hän avasi tulen haavoittaen ko. aseistautunutta henkilöä ja surmaten täysin sivullisen mielenosoittajan. Tapauksesta ei ole vieläkään nostettu syytteitä.
No Kings -mielenosoittajat väittävät, että demokratia on uhattuna, koska Trump haluaa julistaa itsensä kuninkaaksi ja keskittää kaiken vallan itselleen. Todellisuudessa Trump on rehellisillä ja demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti, joka istuu toista ja viimeistä kauttaan. Hänen vastustajillaan tuntuu vain olevan vaikeuksia demokraattisten vaalien tuloksen hyväksymisessä.
Yhdysvaltain perustuslaki keskittää toimeenpanovallan presidentille. Ja nimenomaan presidentille, eikä esimerkiksi pääministerille tai hallitukselle. Trump on käyttänyt perustuslain hänelle antamia valtaoikeuksia täysimittaisesti, mutta mistään ”diktatuurista” ei silti ole kysymys. Päinvastoin: demokraatit ovat kyenneet kampittamaan lähes kaikkia Trumpin toimia hakemalla niille täytäntöönpanokiellon joltakin vasemmistolaiselta tuomarilta.
Viime kädessä nämä laajat mielenosoitukset istuvaa presidenttiä vastaan ovat paras todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin. Presidentin vastustajilla on yhä mahdollisuus osoittaa rauhanomaisesti mieltään ilman väkivallan tai rangaistuksen pelkoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
