Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) löytää syyllisen valtion Talvivaara-ahdinkoon suunnasta, josta sitä harvempi huomaa etsiä. Puolueesta, joka niin alttiisti moittii muiden tekemiä ympäristövahinkoja.

– Vihreiden jälkiä tässä paikataan, Turunen sanoi Suomen Uutisille keskiviikkona.

Että mitenkä?

– Suurimman virheen valtio teki vuonna 2013, kun se hankki Talvivaaran kaivostoimintaa itselleen. Omistajaohjausministerinä toimi tuolloin kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.), jonka aloitteesta päätös tehtiin, Turunen muistuttaa.

”Hautala pitää sijoitusta taloudellisesti järkevänä”

Esimerkiksi Kaleva kertoi 14.2.2013, että valtio sijoittaa lisää rahaa Talvivaaraan, jotta kaivoksen ympäristövahingot saataisiin hoidettua.

– Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala pitää sijoitusta myös taloudellisesti järkevänä, Kaleva kirjoitti.

Talvivaara ilmoitti tuolloin saaneensa lisärahoitusta osakeannilla 260 miljoonaa euroa valtion Solidiumilta, Varmalta ja toimitusjohtaja Pekka Perältä.

Sittemmin valtio otti kaivosyhtiön kokonaan hallintaansa viime vuoden keväällä, jolloin perustettiin Terrafame Group omistamaan kaivosta ja Terrafame Oy hoitamaan sen toimintaa. Samalla ryhdyttiin etsimään yksityistä yhteistyökumppania, mikä tyrehtyi äskettäin, kun Vaasan hallinto-oikeus muutti Terrafamen kaivosoikeuden määräaikaiseksi ja pienensi Nuasjärven purkuputken aiottua juoksutusmäärää.

Perussuomalaisten keskuudesta on toistuvasti moitittu ympäristöviranomaisia liian yksisilmäisistä päätöksistä. Yhtiölle olisi tullut antaa ylimenokausi, jotta tuotanto olisi päässyt mittaansa.

Oikea päätös

Turunen pitää hallituksen päätöstä oikeana. Hänen mielestään kaivos oli virhesijoitus jo alun perin ja hallittu alasajo täytyy aloittaa joka tapauksessa. Lopetukseen liittyy myös siirtymäaika.

– Nyt on hyvää aikaa miettiä Kainuun työllisyyttä ja hallituksen keinoja auttaa Kainuuta omalta osaltaan. Selvää oli alusta asti, että se raha tulee hintalappuna lisää sille, kun kaivoksen alasajo on selvä. Nyt on aikaa etsiä myös yksityistä rahaa, Turunen miettii.

– Varmasti tämä on ollut hallitukselle äärimmäisen vaikea päätös, mutta sille ei ollut vaihtoehtoa. Kaivoksen pyörittäminen maksaa 700-800 000 euroa päivässä. Jos sitä vertaa siihen, että suljemme poliisiasemia miljoonan euron säästöä varten niin tietää, ettei meillä ole rahaa tällaiseen. Myöskään ympäristöongelmia ei voi vähätellä, Turunen toteaa.

Vähämäki: Valitettava, mutta oikea päätös

Valtiovarain- ja tulevaisuusvaliokuntien jäsen Ville Vähämäki (ps.) piti hallituksen päätöstä valitettavana, mutta oikeana.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti keskiviikkona, että se myöntää Talvivaaran kaivokselle 144 miljoonan euron lisämäärärahan tuotannon jatkamiseksi siirtymäkauden ajan, joka jatkuu vuodenvaihteeseen saakka.

Tuona aikana jatketaan neuvotteluita yksityisen pääoman saamiseksi mukaan, jotta toiminta voisi jatkua. Jos tämä ei onnistu vuodenvaihteeseen mennessä, ajetaan kaivos alas.

Kaivosyhtiö Terrafame käynnistää samantien yva-arvion sekä kaivostoiminnan jatkamisen että sen lopettamisen varalle. Molemmat vaativat oman hakemuksensa.

Kiinni nikkelin hinnasta

Vähämäki pitää kiinni vielä viimeisestäkin, varsin ohuesta oljesta.

– Kaikki riippuu nikkelin hinnasta. Jos hinta nousee syksyyn mennessä 12 000 euroon tonnilta, voisivat yksityiset yhtiötkin vielä innostua hankkeesta, Vähämäki aprikoi.

Nikkelin hinta laski viime kesästä ja on nyt noin 8000 euroa tonnilta. Samaan aikaan kaivoksen toiminta on parantunut kaikilta muilta osin aina kaivoksen johtoa myöten: uusi johto on tuonut mukanaan uutta avoimuutta ja uskottavuutta. Kaivos tuottaa nikkeliä runsaasti, malmi on rikasta. Myös vesiluvat piti saada kuntoon, mutta kävikin päinvastoin, kun pysyvä lupa muuttui määräaikaiseksi.

Vähämäki pitää kaivosyhtiön mahdollista kaatumista kovana asiana Kainuun seudun työllisyyden ja talouden kannalta. Kaivos työllistää suoraan noin 900 työntekijää ja välillisesti vielä paljon enemmän.

Enemmän kuin tieverkon kunnostukseen

Talvivaaran kaivoksen alasajo ei ole pikkujuttu: siihen voidaan joutua käyttämään jopa enemmän rahaa kuin mitä hallitus myönsi helmikuussa kärkihankkeena tieverkon kunnostukseen.

Korjausvelan paikkaamiseen myönnettiin 600 miljoonaa euroa. Talvivaaran sulkeminen saattaa maksaa jopa 640 miljoonaa euroa.

– Se sisältäisi sulkemisesta aiheutuvat 300 miljoonan euron kulut, nyt myönnettävän 144 miljoonan euron lisämäärärahan sekä mahdollisen lopettamisluvan vaatiman vedenpuhdistuslaitoksen hinnan, joka olisi 200 miljoonaa euroa, Vähämäki toteaa.

Vaasan hallinto-oikeus vaatinee vedenpuhdistuslaitosta myös siinä tapauksessa, että kaivos saisikin jatkoluvan. Jos kaivos lopetetaan ilman puhdistuslaitosta, kestäisi vesien juoksutus nykyisen luvan vaatimalla vauhdilla monta vuotta.

IT-osaajille löytynee töitä

Samalle päivälle tuli toinen historiallinen ikävä uutinen, kun Microsoft kertoi lopettavansa matkapuhelinten suunnittelun Suomessa. Työpaikkoja lähtee 1350.

Vähämäki ei suhtaudu tähän uutiseen niin lohduttomasti: Oulussa on hänen tietääkseen työttömänä Microsoftin toimintojen alasajosta enää noin 50 yhtiön työntekijää. Hän uskoo ihmisten työllistyvän suhteellisen nopeasti muihin ICT-alan töihin. Se vaatii tietysti tukea myös TE-keskuksilta.

Alustatalous auttaa

Mitä tämä kertoo tulevaisuudesta tulevaisuusvaliokunnan jäsenelle?

– Se kertoo, etteivät 1800-luvun tukijalat enää päde Suomessa. Edes matkapuhelinalaa ei Suomessa enää ole. Pitää etsiä uusia aloja, Vähämäki sanoo.

– Alustatalous voi tuoda uusia työpaikkoja. Alusta yhdistää asiakkaan ja palvelun tuottajan. Valtaosa maailman taloudellisesta kehittymisestä tapahtuu nyt alustataloudessa, Vähämäki toteaa.

Alustoja ovat esimerkiksi Amazon, eBay ym. sähköiset kaupankäyntialustat..

– Tai alusta, jolla voi esimerkiksi lainata autonsa toiselle, Vähämäki esittää.

– Kasvu on muualla kuin matkapuhelinalalla, joka on kilpailtu ala ja jo bulkkia. Applekin teki jo ensimmäisen neljännestuloksensa, joka ei kasvanut. Se voi ehkä joutua muuttamaan liiketoimintaansa uudelle alalle, Vähämäki profetoi.

Veli-Pekka Leskelä