

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksia tullaan rajoittamaan
Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää ja valmistella vastaanottolakiin muutokset, joita hallitusohjelma ja uusi vastaanottodirektiivi edellyttävät. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025.
– Hallitusohjelman tavoitteena on turvapaikkapolitiikka, joka kohdentaa avun hädänalaisille ja estää väärinkäytökset. Suomen turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan vastaamaan yleistä pohjoismaista tasoa, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti tehostaa vastaanottopalveluita hyödyntämällä vastaanottodirektiivin liikkumavara ja muiden EU-maiden parhaita käytäntöjä. Hankkeen aikana toimeenpannaan kesän 2024 alussa voimaantullut uusi vastaanottodirektiivi.
Uusintahakemuksiin rajoituksia
Lakiuudistuksessa on tarkoitus rajata vastaanottopalveluja väärinkäytösten estämiseksi esimerkiksi henkilöiltä, jotka ovat tehneet useita uusintahakemuksia kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Palveluiden rajaamisessa huomioidaan uuden vastaanottodirektiivin antamat keinot.
Elokuun alusta tulee voimaan lainmuutos, jolla vastaanottojärjestelmän piirissä olevien vastaanottorahaa ja käyttörahaa pienennetään väliaikaisesti vuoden 2025 loppuun asti.
Vastaanottorahaa pienemmäksi
Nyt käynnistyvässä lakiuudistuksessa vastaanottoraha aiotaan pienentää pysyvästi perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan vähimmäismäärään. Vastaanottoraha on suunniteltu lyhytaikaiseksi etuudeksi, jos kansainvälisen suojelun hakija on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä tai muista tuloista. Lakimuutoksella tavoitellaan myös säästöjä julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Lisäksi ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajajärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on selkeyttää edustajanroolia lapsen edunvalvojana.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuvapaikanhaku vastaanottolaki uusintahakemukset Sisäministeriö vastaanottoraha kielteinen turvapaikkapäätös palvelut Hallitusohjelma Mari Rantanen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Riikka Purra miljoonista EU:n alueelle haluavista maahanmuuttajista: Euroopan velvollisuus ei ole tarjota parempaa elämää kaikille

Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”

Sisäministeri Mari Rantanen: EU:ssa on otettava uusi, jämäkkä ote maahanmuuttoon – ”Tarvitaan realismia ja uskallusta haastaa se todellisuus mitä näemme”

Laura Huhtasaari EU:n maahanmuuttopolitiikasta: ”Poliitikkojen tehtävä on taata omien kansalaistensa turvallisuus ja tätä suomalaiset meiltä odottavat”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.