Sisäministeri Mari Rantanen: EU:ssa on otettava uusi, jämäkkä ote maahanmuuttoon – ”Tarvitaan realismia ja uskallusta haastaa se todellisuus mitä näemme”

Eurooppaan kohdistuu valtava siirtolaispaine. Sisäministeri Mari Rantanen näkee keskeisenä ongelmana sen, että toistaiseksi kaikki tulijat ovat pitkälti käyttäneet turvapaikkajärjestelmää hyväkseen, riippumatta siitä, millaiset taustasyyt kenelläkin tulijalla on ollut saapua Eurooppaan. Maahanmuuttopolitiikan konkreettinen suunnanmuutos on kuitenkin käsillä juuri nyt.

Sisäministeri Mari Rantanen on nyt toiminut tehtävässään valtioneuvostossa noin vuoden. Verrattain varsin lyhyessä ajassa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan on kuitenkin jo tullut huomattavia kiristyksiä ja lisääkin on tulossa.

Maahanmuuttopolitiikan paradigman muutoksesta on kiittäminen hallitusohjelmaa ja etenkin perussuomalaisten hallitusvastuuta.

Rantasen mukaan maahanmuuttopolitiikan nopea suunnan muutos on selvästi nähtävillä laajemminkin koko Euroopassa.

– Monessa EU-maassa on todella ryhdytty miettimään, kuinka hyvä nykyinen turvapaikkajärjestelmä on ja millä tavalla järjestelmää saataisiin parannettua, Rantanen sanoo.

Hän puhui keskiviikkona Suuressa maahanmuuttokeskustelussa Helsingin Bottalla.

Muutoksen mahdollisuus EU-tasolla on todellinen, sillä Euroopassa puhaltavat nyt uudet tuulet. Tuoreen tutkimuksen mukaan EU-kansalaisten selvä enemmistö katsoo, että siirtolaisia on saapunut Eurooppaan liikaa ja että EU:n pitäisi tehdä enemmän vastustaakseen laitonta siirtolaisuutta. Tutkimusta varten haastateltiin yli 22 000 ihmistä 27 EU-jäsenmaassa.

Tulijat jaettava eri kategorioihin

Viime vuonna EU-alueelle jätettiin yli miljoona turvapaikkahakemusta. Rantanen näkee keskeisenä ongelmana sen, että turvapaikkajärjestelmää käyttävät nykyisin hyväkseen – kaikki riippumatta siitä, millaiset taustasyyt kenelläkin tulijalla on saapua Eurooppaan.

Rantanen sanoo, että tulijat tulisi jakaa eri kategorioihin.

– Itse olen puhunut kolmen korin mallista eli siitä, että meidän tulisi kyetä jaottelemaan maahanmuuton erilaisia taustasyitä eri koreihin: yhdessä korissa on kansainvälinen suojelu, eli todellinen ja aito turvapaikan tarve. Toisessa korissa on siirtolaisuus eli kaikki muut syyt, kuten opiskelu, työnteko ja yleisesti paremman elämän hakeminen. Kolmannessa korissa on vihamielinen vaikuttaminen eli välineellistetty maahantulo.

Rantanen esittää, että kaikkiin koreihin tulisi soveltaa erilaisia lähestymistapoja ja erilaisia säännöstöjä.

– Tähän saakka olemme tunkeneet kaikki tulijat ikään kuin yhteen ja samaan turvapaikkakoriin, ja nyt näemme miten siinä on käynyt: kori kaatuu. Järjestelmä ei voi jatkua tällaisena. Meillä pitää olla realistinen ote ja uskallusta haastaa se todellisuus mitä näemme.

Laillisia väyliä ei tarvita lisää

Eurooppaan kohdistuu juuri nyt valtava siirtolaispaine. Pelkästään viime vuonna EU-alueelle jätettiin yli miljoona turvapaikkahakemusta, eli lukujen valossa lähestytään jo vuosien 2015-2016 tilannetta.

EU-vaalien alla vihervasemmisto on esittänyt ongelmaan käsittämättömältä tuntuvaa ratkaisua: nyt pitäisi luoda lisää laillisia reittejä saapua Eurooppaan. Tätä mieltä on esimerkiksi Rantasen edeltäjä, ex-sisäministeri, kansanedustaja Maria Ohisalo (vihr).

Rantanen tyrmää kansanedustajakollegansa haaveilut.

– Laillisia väyliä ei tarvitse lisätä. EU-alueelle pääsee jo nyt laillisesti – kunhan vain tulijalla on laillinen syy. Pelkkä oma halu tulla Eurooppaan ei kuitenkaan riitä.

Edessä valtavan tärkeät EU-vaalit

Nykyistä turvapaikkamenettelyä ja kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat säädökset palautuvat pitkälti EU:n lainsäädäntöön, josta EU-parlamentti päättää.

EU-vaalien alla Rantanen korostaakin, että sillä on suuri merkitys, millaisia edustajia EU-parlamenttiin valitaan.

– Istuuko parlamentissa jatkossa vihervasemmisto vai keskustaoikeistolainen enemmistö, kuten tällä hetkellä Suomen hallituksessa. Näillä vaihtoehdoilla on iso ero, kuten voitte itsekin huomata.

– En voikaan enempää korostaa sitä, miten tärkeät tulevat EU-vaalit ovat. Nyt Euroopassa on otettava jämäkkä ote maahanmuuttopolitiikasta. Se on samanaikaisesti talouspolitiikkaa mutta myös turvallisuuspolitiikkaa.