

Syyrialaisia pakolaisia Eleftherios Venizelos -laivalla siirtymässä Kosin saarelta mantereelle. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA/AFP PHOTO, LOUISA GOULIAMAKI
Turvautuuko EU pakkokeinoihin maahanmuuttokriisissä?
Euroopan komissio yrittää vastata muutaman maan tukemana Euroopan maahanmuuttokriisiin pakkokeinoilla. On jopa mahdollista, että suuret jäsenmaat turvautuvat määräenemmistöpäätökseen asiassa, jota katsotaan räikeänä itsemäärämisoikeuteen puuttumisena.
EU-maiden sisäministerit kokoontuvat miettimään ratkaisua Euroopan maahanmuuttokriisiin tiistaina. Sisäministerien kokous edeltää keskiviikkona pidettävää EU-maiden johtajien kokousta, jossa olisi tarkoitus saada läpi Euroopan komission esitys saada 160 000 turvapaikanhakijaa sijoitettua eri EU-maihin.
Vastustajat voidaan jyrätä määräenemmistöpäätöksellä
EU voi turvautua myös määräenemmistöpäätökseen. Yleensä komissio ei lähde turvautumaan poliittisesti arkaluontoisiin asioihin enemmistön turvin – etenkään, jos esitystä vastustetaan selkeästi ja avoimesti.
Turvapaikanhakijoiden pakkosijoittamista vastustetaan erityisesti itäisessä Euroopassa. Unkari, Tsekin tasavalta, Puola, Romania, Slovakia ja Latvia ovat kaikki vastustamassa muun muassa Saksan ja Ranskan tukemaa pakkosijoittamista.
Vastustavissa maissa on katsottu, että Euroopan komissio puuttuisi räikeästi jäsenmaidensa itsemäärämisoikeuteen. Komissio on jopa kaavaillut kiintiöiden kasvattamista myös tulevaisuudessa.
Kiristämistä rakennetuella
Lännessä taas katsotaan, että itäiset EU-maat ovat hyötyneet valtaisasti EU:n rakennetukirahoista. Sen vuoksi maiden tulisi myöntyä myös taakanjakoon.
Saksa on vihjaissut niskoitteleville maille, että rakennetuet voidaan vetää takaisin, jos taakanjakoon ei suostuta. Rakennetukien ja turvapaikanhakijoiden pakkosijoittamisen nitominen yhteen on katsottu diplomaattien mukaan puhtaaksi “kiristämiseksi”, talouslehti Financial Times (FT) kirjoittaa.
Jopa Saksassa osa diplomaateista arvelee, ettei komission ehdotus tule toimimaan. Miten turvapaikan saaneet voidaan pitää pakkosijoitetussa maassa, jos he haluavat suunnata Saksaan? Elinolosuhteet ja sosiaaliturvan taso voivat houkuttaa tulijoita toiseen jäsenmaahan kuin mihin heidät on sijoitettu.
EU:n tuomioistuin totesi, että jäsenmailla on oikeus maksaa heikompaa sosiaaliturvaa työttömänä tulleille maahanmuuttajille. Tuen voi evätä kokonaan, jos sosiaaliturvan ehdot eivät toteudu.
EU-maat Saksan sisäpolitiikan uhreina
FT kirjoittaa, että Saksa otti aluksi suopean asenteen Euroopan maahanmuuttokriisissä, jottei Saksa näyttäisi liian kovaotteiselta kesällä käytyjen Kreikan tukipakettineuvottelujen jälkeen. Saksa huomasi kuitenkin pian, että maahantulotahti oli aivan liian kova, jotta maahantulijoista olisi selvitty. Saksa muuttikin linjaansa ja palautti rajatarkastukset Itävallan rajalleen.
Tämä on pakottanut myös kauttakulkumaat vastaaviin toimiin. Itävalta palautti rajatarkastukset Unkarin vastaiselle rajalle. Unkari puolestaan rakensi piikkilanka-aidan Serbian vastaiselle rajalle.
Eurooppaan pyrkivät lähtivät kiertämään Unkaria Kroatian ja Slovenian kautta. Kroatiakin oli aluksi ilmoittanut, että tulijat voivat käyttää Kroatiaa kauttakulkumaana. Matkaajien määrä yllätti myös Kroatian. Maa ilmoitti, ettei se pysty vastaamaan tulijoiden määrään vain parin päivän jälkeen.
Itä-Euroopan maahanmuuttolinjauksille onkin tullut hiljaista hyväksyntää, vaikka julkisuudessa monet maat karsastavat esimerkiksi Unkarin tiukkaa linjaa. Monen jäsenmaan päättäjät pelkäävät, että heidän maansa on seuraava kohde suuren vaelluksen keskellä.
Pakkosijoittamista vastustavien maiden johtajat joutuvatkin uhrautumaan Saksan sisäpoliittisen tyyneyden säilymisen vuoksi.
Tusk: EU on menettänyt kontrollinsa ulkorajoillaan
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti, ettei EU enää pysty valvomaan ulkorajojaan. Viesti oli suunnattu Kreikkaan ja Italiaan, joihin tulee tuhansia ihmisiä päivittäin lähinnä Afrikasta ja Lähi-idästä.
Ateenan on arveltu olevan kuitenkin toista mieltä. Jos EU-viranomaiset alkaisivat vartioida ja hoitaa Kreikan maahanmuuttokriisiä, voitaisiin se tulkita jälleen yhdeksi keinoksi siirtää valtaa Kreikasta Brysseliin.
EU tarjoaisi kuitenkin Kreikalle vastineeksi taloudellista tukea maahantulijoiden rekisteröintiin. Kaavailtu pakkosijoittaminen helpottaisi sekin Kreikan tilannetta.
Aiemmin heinäkuussa EU-maat sopivat vapaaehtoisesta sijoittamisesta, mutta ensimmäistäkään turvapaikanhakijaa ei olla vielä sijoitettu mihinkään toiseen jäsenmaahan. Vaarana on, että EU:n kunnianhimoisempi tavoite jää sekin toteutukseltaan jälkeen.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerola: Vastaanottokeskuksista tullut bisnestä – kustannukset tutkittava

Ruotsista tulevat turvapaikanhakijat käännytettävä takaisin
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".