Turvautuuko EU pakkokeinoihin maahanmuuttokriisissä?

Euroopan komissio yrittää vastata muutaman maan tukemana Euroopan maahanmuuttokriisiin pakkokeinoilla. On jopa mahdollista, että suuret jäsenmaat turvautuvat määräenemmistöpäätökseen asiassa, jota katsotaan räikeänä itsemäärämisoikeuteen puuttumisena.

EU-maiden sisäministerit kokoontuvat miettimään ratkaisua Euroopan maahanmuuttokriisiin tiistaina. Sisäministerien kokous edeltää keskiviikkona pidettävää EU-maiden johtajien kokousta, jossa olisi tarkoitus saada läpi Euroopan komission esitys saada 160 000 turvapaikanhakijaa sijoitettua eri EU-maihin.

Vastustajat voidaan jyrätä määräenemmistöpäätöksellä

EU voi turvautua myös määräenemmistöpäätökseen. Yleensä komissio ei lähde turvautumaan poliittisesti arkaluontoisiin asioihin enemmistön turvin – etenkään, jos esitystä vastustetaan selkeästi ja avoimesti.

Turvapaikanhakijoiden pakkosijoittamista vastustetaan erityisesti itäisessä Euroopassa. Unkari, Tsekin tasavalta, Puola, Romania, Slovakia ja Latvia ovat kaikki vastustamassa muun muassa Saksan ja Ranskan tukemaa pakkosijoittamista.

Vastustavissa maissa on katsottu, että Euroopan komissio puuttuisi räikeästi jäsenmaidensa itsemäärämisoikeuteen. Komissio on jopa kaavaillut kiintiöiden kasvattamista myös tulevaisuudessa.

Kiristämistä rakennetuella

Lännessä taas katsotaan, että itäiset EU-maat ovat hyötyneet valtaisasti EU:n rakennetukirahoista. Sen vuoksi maiden tulisi myöntyä myös taakanjakoon.

Saksa on vihjaissut niskoitteleville maille, että rakennetuet voidaan vetää takaisin, jos taakanjakoon ei suostuta. Rakennetukien ja turvapaikanhakijoiden pakkosijoittamisen nitominen yhteen on katsottu diplomaattien mukaan puhtaaksi “kiristämiseksi”, talouslehti Financial Times (FT) kirjoittaa.

Jopa Saksassa osa diplomaateista arvelee, ettei komission ehdotus tule toimimaan. Miten turvapaikan saaneet voidaan pitää pakkosijoitetussa maassa, jos he haluavat suunnata Saksaan? Elinolosuhteet ja sosiaaliturvan taso voivat houkuttaa tulijoita toiseen jäsenmaahan kuin mihin heidät on sijoitettu.

EU:n tuomioistuin totesi, että jäsenmailla on oikeus maksaa heikompaa sosiaaliturvaa työttömänä tulleille maahanmuuttajille. Tuen voi evätä kokonaan, jos sosiaaliturvan ehdot eivät toteudu.

EU-maat Saksan sisäpolitiikan uhreina

FT kirjoittaa, että Saksa otti aluksi suopean asenteen Euroopan maahanmuuttokriisissä, jottei Saksa näyttäisi liian kovaotteiselta kesällä käytyjen Kreikan tukipakettineuvottelujen jälkeen. Saksa huomasi kuitenkin pian, että maahantulotahti oli aivan liian kova, jotta maahantulijoista olisi selvitty. Saksa muuttikin linjaansa ja palautti rajatarkastukset Itävallan rajalleen.

Tämä on pakottanut myös kauttakulkumaat vastaaviin toimiin. Itävalta palautti rajatarkastukset Unkarin vastaiselle rajalle. Unkari puolestaan rakensi piikkilanka-aidan Serbian vastaiselle rajalle.

Eurooppaan pyrkivät lähtivät kiertämään Unkaria Kroatian ja Slovenian kautta. Kroatiakin oli aluksi ilmoittanut, että tulijat voivat käyttää Kroatiaa kauttakulkumaana. Matkaajien määrä yllätti myös Kroatian. Maa ilmoitti, ettei se pysty vastaamaan tulijoiden määrään vain parin päivän jälkeen.

Itä-Euroopan maahanmuuttolinjauksille onkin tullut hiljaista hyväksyntää, vaikka julkisuudessa monet maat karsastavat esimerkiksi Unkarin tiukkaa linjaa. Monen jäsenmaan päättäjät pelkäävät, että heidän maansa on seuraava kohde suuren vaelluksen keskellä.

Pakkosijoittamista vastustavien maiden johtajat joutuvatkin uhrautumaan Saksan sisäpoliittisen tyyneyden säilymisen vuoksi.

Tusk: EU on menettänyt kontrollinsa ulkorajoillaan

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti, ettei EU enää pysty valvomaan ulkorajojaan. Viesti oli suunnattu Kreikkaan ja Italiaan, joihin tulee tuhansia ihmisiä päivittäin lähinnä Afrikasta ja Lähi-idästä.

Ateenan on arveltu olevan kuitenkin toista mieltä. Jos EU-viranomaiset alkaisivat vartioida ja hoitaa Kreikan maahanmuuttokriisiä, voitaisiin se tulkita jälleen yhdeksi keinoksi siirtää valtaa Kreikasta Brysseliin.

EU tarjoaisi kuitenkin Kreikalle vastineeksi taloudellista tukea maahantulijoiden rekisteröintiin. Kaavailtu pakkosijoittaminen helpottaisi sekin Kreikan tilannetta.

Aiemmin heinäkuussa EU-maat sopivat vapaaehtoisesta sijoittamisesta, mutta ensimmäistäkään turvapaikanhakijaa ei olla vielä sijoitettu mihinkään toiseen jäsenmaahan. Vaarana on, että EU:n kunnianhimoisempi tavoite jää sekin toteutukseltaan jälkeen.