Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toteuttamassa tutkimuksessa vertailtiin irakilaisia turvapaikanhakijoita koskevia Maahanmuuttoviraston päätöksiä vuosina 2015 ja 2017. Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännössä ja tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä ajanjaksojen välillä.
Hallitusohjelman mukaisesti turvapaikkakriteerejä yhdenmukaistettiin muiden Pohjoismaiden tasolle vuonna 2016. Tutkimuksen mukaan ratkaisukäytännöt olisivat kuitenkin kiristyneet enemmän kuin nämä muutokset antaisivat olettaa.
– Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännössä ja tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä ajanjaksojen välillä. Kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi, mitä ei voida selittää kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksissä tapahtuneilla ulkomaalaislain muutoksilla. Hakijaprofiilissa ei ollut tapahtunut merkityksellisiä muutoksia ajanjaksojen välillä, tutkimuksen toinen johtaja, Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi kertoo.
Tulkintalinjan tiukentuminen näkyy tutkimuksen aineistossa monin tavoin. Kansainvälistä suojelua on myönnetty vuonna 2017 paljon vähemmän aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Tulkintalinjan muutos näkyi selkeimmin tavassa, jolla Maahanmuuttovirasto arvioi hakijan ilmoittamaa väkivallan pelkoa.
Vielä vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto piti hakemuksissa esitettyä väkivallan pelkoa perusteltuna suurimmassa osassa päätöksistä, vuonna 2017 enää poikkeuksellisesti.
Hakijoiden ilmoittamien oikeudenloukkausten esiintyvyydessä ei ollut tapahtunut muutoksia ajanjaksojen välillä, mutta vuonna 2017 Maahanmuuttovirasto piti niitä uskottavina huomattavasti harvemmin.
Samantyyppinen muutos liittyi Maahanmuuttoviraston arvioihin siitä, tuleeko turvapaikanhakijan kokemia aiempia oikeudenloukkauksia, kuten väkivaltaa tai sieppauksia, pitää osoituksena siitä, että hän on vaarassa joutua niiden kohteeksi myös tulevaisuudessa.
– Vuonna 2015 aiempien oikeudenloukkausten katsottiin säännönmukaisesti ennustavan riskiä tuleville oikeudenloukkauksille. Sen sijaan vuonna 2017 aiemmin koettujen oikeudenloukkausten arvioitiin vain poikkeuksellisesti ennustavan riskiä kokea niitä myös tulevaisuudessa, tutkimuksen toinen johtaja, Turun yliopiston oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
