Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toteuttamassa tutkimuksessa vertailtiin irakilaisia turvapaikanhakijoita koskevia Maahanmuuttoviraston päätöksiä vuosina 2015 ja 2017. Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännössä ja tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä ajanjaksojen välillä.

Hallitusohjelman mukaisesti turvapaikkakriteerejä yhdenmukaistettiin muiden Pohjoismaiden tasolle vuonna 2016. Tutkimuksen mukaan ratkaisukäytännöt olisivat kuitenkin kiristyneet enemmän kuin nämä muutokset antaisivat olettaa.

– Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännössä ja tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä ajanjaksojen välillä. Kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi, mitä ei voida selittää kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksissä tapahtuneilla ulkomaalaislain muutoksilla. Hakijaprofiilissa ei ollut tapahtunut merkityksellisiä muutoksia ajanjaksojen välillä, tutkimuksen toinen johtaja, Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi kertoo.

Tulkintalinjan tiukentuminen näkyy tutkimuksen aineistossa monin tavoin. Kansainvälistä suojelua on myönnetty vuonna 2017 paljon vähemmän aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Tulkintalinjan muutos näkyi selkeimmin tavassa, jolla Maahanmuuttovirasto arvioi hakijan ilmoittamaa väkivallan pelkoa.

Vielä vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto piti hakemuksissa esitettyä väkivallan pelkoa perusteltuna suurimmassa osassa päätöksistä, vuonna 2017 enää poikkeuksellisesti.

Hakijoiden ilmoittamien oikeudenloukkausten esiintyvyydessä ei ollut tapahtunut muutoksia ajanjaksojen välillä, mutta vuonna 2017 Maahanmuuttovirasto piti niitä uskottavina huomattavasti harvemmin.

Samantyyppinen muutos liittyi Maahanmuuttoviraston arvioihin siitä, tuleeko turvapaikanhakijan kokemia aiempia oikeudenloukkauksia, kuten väkivaltaa tai sieppauksia, pitää osoituksena siitä, että hän on vaarassa joutua niiden kohteeksi myös tulevaisuudessa.

– Vuonna 2015 aiempien oikeudenloukkausten katsottiin säännönmukaisesti ennustavan riskiä tuleville oikeudenloukkauksille. Sen sijaan vuonna 2017 aiemmin koettujen oikeudenloukkausten arvioitiin vain poikkeuksellisesti ennustavan riskiä kokea niitä myös tulevaisuudessa, tutkimuksen toinen johtaja, Turun yliopiston oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi sanoo.

Suomen Uutiset