Vastoin yleistä käsitystä puolueiden ja ehdokkaiden kannatusmittaukset ennustavat varsin hyvin vaalituloksia eri maissa. Mittausvirheet ovat vuosikymmenien varrella ennemminkin pienentyneet kuin suurentuneet, kävi ilmi Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Mielipide- ja puoluekannatustutkimuksia tekevät yritykset joutuivat puolustuskannalle sekä Britannian vuoden 2015 parlamenttivaalien että Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Alan katsottiin olevan kriisissä ja kannatusmittauksia pidettiin yleisesti entistä epäluotettavampina.
Suomessa kannatusmittaukset eivät tunnistaneet kokoomuksen nousua vuoden 2007 eduskuntavaalien alla. Perussuomalaisten eduskuntavaalijytkyt yllättivät tutkimuslaitokset molemmilla kerroilla – varsinkin kolme vuotta sitten oli vaalipäivän loppukiri paljon ennakoitua suurempi.
Huoli galluppien laadun heikkenemisestä ei ole perusteltu, raportoivat politiikan tutkijat Will Jennings ja Christopher Wlezien, jotka analysoivat yli 30 000 kannatustutkimusta 351 vaaleista 45 maassa vuosien 1942 ja 2017 välillä.
He huomasivat, että mittausvirheet ovat pysyneet enemmän tai vähemmän samansuuruisina vuosikymmenien ajan: tutkimukset ennustavat vaalituloksen keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä väärin. Itse asiassa mittauksien tarkkuus oli jopa hieman parantunut ajan mittaan, joskin tämä muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkijoiden mukaan gallupit eivät ole virheettömiä, ja jotkut yksittäiset mittaukset ovat menneet pahasti metsään. Tulokset kuitenkin osoittavat, että ei ole mitään näyttöä niiden väitteiden tueksi, joiden mukaan kannatusmittauksien luotettavuus olisi kriisissä.
Nyt julkaistu tutkimus ennemminkin viittaa siihen, että kannatusmittauksia tekevät yritykset ovat sopeutuneet hyvin kohtaamiinsa haasteisiin. Yksi tällainen haaste on ollut vastausprosentin lasku viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.
Viikon suosituimmat
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee jyrkästi helsinkiläisvaltuutettu Jenny Kasongon Facebook-päivitystä, jossa tämä syyttää poliisia vallan väärinkäytöstä, väkivallasta, äärioikeistolaisuudesta ja etnisestä profiloinnista ja päättää tekstinsä alamaailman käyttämään lyhenteeseen "acab", mikä tarkoittaa "kaikki kytät ovat sikoja". Simulan mielestä vasemmistopoliitikkojen kannattaisi jättää tunteisiin ja ideologiaan perustuva poliisia vastaan hyökkääminen vähemmälle, sillä Suomen poliisi on syystäkin arvioitu maailman luotettavimmaksi.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.
