Vastoin yleistä käsitystä puolueiden ja ehdokkaiden kannatusmittaukset ennustavat varsin hyvin vaalituloksia eri maissa. Mittausvirheet ovat vuosikymmenien varrella ennemminkin pienentyneet kuin suurentuneet, kävi ilmi Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Mielipide- ja puoluekannatustutkimuksia tekevät yritykset joutuivat puolustuskannalle sekä Britannian vuoden 2015 parlamenttivaalien että Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Alan katsottiin olevan kriisissä ja kannatusmittauksia pidettiin yleisesti entistä epäluotettavampina.
Suomessa kannatusmittaukset eivät tunnistaneet kokoomuksen nousua vuoden 2007 eduskuntavaalien alla. Perussuomalaisten eduskuntavaalijytkyt yllättivät tutkimuslaitokset molemmilla kerroilla – varsinkin kolme vuotta sitten oli vaalipäivän loppukiri paljon ennakoitua suurempi.
Huoli galluppien laadun heikkenemisestä ei ole perusteltu, raportoivat politiikan tutkijat Will Jennings ja Christopher Wlezien, jotka analysoivat yli 30 000 kannatustutkimusta 351 vaaleista 45 maassa vuosien 1942 ja 2017 välillä.
He huomasivat, että mittausvirheet ovat pysyneet enemmän tai vähemmän samansuuruisina vuosikymmenien ajan: tutkimukset ennustavat vaalituloksen keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä väärin. Itse asiassa mittauksien tarkkuus oli jopa hieman parantunut ajan mittaan, joskin tämä muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkijoiden mukaan gallupit eivät ole virheettömiä, ja jotkut yksittäiset mittaukset ovat menneet pahasti metsään. Tulokset kuitenkin osoittavat, että ei ole mitään näyttöä niiden väitteiden tueksi, joiden mukaan kannatusmittauksien luotettavuus olisi kriisissä.
Nyt julkaistu tutkimus ennemminkin viittaa siihen, että kannatusmittauksia tekevät yritykset ovat sopeutuneet hyvin kohtaamiinsa haasteisiin. Yksi tällainen haaste on ollut vastausprosentin lasku viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
