Vastoin yleistä käsitystä puolueiden ja ehdokkaiden kannatusmittaukset ennustavat varsin hyvin vaalituloksia eri maissa. Mittausvirheet ovat vuosikymmenien varrella ennemminkin pienentyneet kuin suurentuneet, kävi ilmi Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Mielipide- ja puoluekannatustutkimuksia tekevät yritykset joutuivat puolustuskannalle sekä Britannian vuoden 2015 parlamenttivaalien että Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Alan katsottiin olevan kriisissä ja kannatusmittauksia pidettiin yleisesti entistä epäluotettavampina.
Suomessa kannatusmittaukset eivät tunnistaneet kokoomuksen nousua vuoden 2007 eduskuntavaalien alla. Perussuomalaisten eduskuntavaalijytkyt yllättivät tutkimuslaitokset molemmilla kerroilla – varsinkin kolme vuotta sitten oli vaalipäivän loppukiri paljon ennakoitua suurempi.
Huoli galluppien laadun heikkenemisestä ei ole perusteltu, raportoivat politiikan tutkijat Will Jennings ja Christopher Wlezien, jotka analysoivat yli 30 000 kannatustutkimusta 351 vaaleista 45 maassa vuosien 1942 ja 2017 välillä.
He huomasivat, että mittausvirheet ovat pysyneet enemmän tai vähemmän samansuuruisina vuosikymmenien ajan: tutkimukset ennustavat vaalituloksen keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä väärin. Itse asiassa mittauksien tarkkuus oli jopa hieman parantunut ajan mittaan, joskin tämä muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkijoiden mukaan gallupit eivät ole virheettömiä, ja jotkut yksittäiset mittaukset ovat menneet pahasti metsään. Tulokset kuitenkin osoittavat, että ei ole mitään näyttöä niiden väitteiden tueksi, joiden mukaan kannatusmittauksien luotettavuus olisi kriisissä.
Nyt julkaistu tutkimus ennemminkin viittaa siihen, että kannatusmittauksia tekevät yritykset ovat sopeutuneet hyvin kohtaamiinsa haasteisiin. Yksi tällainen haaste on ollut vastausprosentin lasku viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Lue lisää
Lue lisää
