
Nyt se on tutkittu: enemmistö suomalaisista pitää tutkijoita puolueellisina ja mediaa yksipuolisena
Yhteiskuntatieteilijät kaivavat hautaa koko tiedeyhteisön uskottavuudelle osallistuessaan julkiseen keskusteluun. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa epäilee tutkijoiden kannanottoja henkilökohtaisten näkemysten värittämiksi, Aamulehti kertoo. Mihin suuntaan tutkijoiden uskotaan olevan kallellaan, ilmenee siitä, että ainoastaan vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa alle puolet arvelee tutkijoita puolueellisiksi.
Kyse ei ole siitä, että huonosti koulutetut eivät ymmärtäisi, miten tiedettä tehdään. Epäluulo läpäisee kaikki koulutustasot.
– Myös lähes puolet korkeasti koulutetuista arvioi tutkijoilla olevan julkisissa kannanotoissaan poliittisia vaikuttumia, e2:n tutkija, valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen sanoi Aamulehden mukaan.
Yhteiskuntatieteilijöiden ahkera osallistuminen julkiseen keskusteluun on tutkimuksen tekijöiden mukaan yksi syistä epäluuloon, kyselytutkimuksen tehneet tutkijat arvelevat. Yhteiskuntatieteilijät kommentoivat usein spekulatiivisesti asioita, joista heillä ei ole tutkimusnäyttöä.
Tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista uskoo myös, että perinteinen media kärjistää yhteiskunnallista keskustelua ja ylikorostaa mielipide-eroja. Lähes puolet (47 prosenttia) arvioi medioiden kirjoittavan yksipuolisesti maailman tapahtumista.
Suomen Uutiset kirjoitti aiemmin tutkimuksesta, jonka mukaan Tampereen yliopiston journalistiopiskelijoista ylivoimainen enemmistö on vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia. Samassa jutussa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan yhdysvaltalaisten yhteiskuntatieteellisistä professoreista ylivoimainen valtaosa on liberaaleja demokraattien kannattajia.
Perussuomalaisten äänestäjät huolissaan sekä työntekijöistä että yrittäjistä
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että perussuomalaisten kannattajat ovat demariäänestäjiä huolestuneempia työntekijöiden asemasta ja kokoomuksen äänestäjiä huolestuneempia yrittäjistä.
Suomalaisten mielestä julkisen vallan ei tulisi edistää kaupungistumista. Vain 16 prosenttia toivoo, että kaupungistumista vauhditetaan.
Suomen Uutiset kirjoitti äskettäin tutkimuksesta, jonka mukaan maalla asuu onnellisempia ihmisiä kuin kaupungeissa.
Liberaalieliitti on leimannut kansallismielisyyden epäilyttäväksi asiaksi tai ääriajatteluksi, mutta tutkimuksen mukaan kansallistunnetta pitää myönteisenä yli neljä viidestä vastaajasta. Sama koski myös itsensä eurooppalaisiksi mieltäviä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
















