Sähkö on tuoretuote, jonka kysynnän ja tarjonnan tulee olla joka hetki tasapainossa. Perinteisesti tarjonta on reagoinut kysynnän muutoksiin: kun sähkön tarve on hetkellisesti suuri, kaasuturbiini säädetään täysillä ja vesi virtaa tekojärvestä vesivoimalan läpi maksimiteholla. Säätövoiman tarvetta lisää säiden mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulisähkön lisääntynyt tuotanto. Asetelma on kääntynyt ympäri, ja nyt joustoa haetaan kysynnästä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT ehdottaa tuoreessa raportissaan Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle ratkaisuksi neljää toimenpidettä, joilla varmistaa Suomen omavaraisuutta sähkömarkkinoilla ja taata yhteiskunnan häiriötön sähkönjakelu ja toiminta eri tilanteissa.
– Kulutuksen hallinnan keskiössä ovat yksittäiset rakennukset ja niiden joustopotentiaalin hyödyntäminen. Suomessa on yli 570 000 sähkölämmitteistä rakennusta, joiden kulutus on suurempi kuin kaikkien maamme ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotto, sanoo erikoistutkija Klaus Känsälä VTT:ltä.
Yhtenä ratkaisuna huipputehojen hallintaan on luoda paremmat edellytykset sähkön kulutusjoustolle sähkömarkkinoilla. Mahdollistamalla laajemmin rakennusmassan – eli sähköä käyttävien loppuasiakkaiden – ohjaus ja osallistuminen voidaan VTT:n mukaan merkittävästi vaikuttaa yhteiskunnan kokonaislaskuun sekä sähkönkäytön huipuista aiheutuviin päästöihin.
VTT:n mukaan pitäisi ensinnäkin panostaa kysyntäjoustoon, jotta markkinoille saadaan lisää tarjontaa säätövoimasta. Rakennusmassassa piilevä säätöpotentiaali tulisi tuoda markkinoille esineiden internetin eli IoT-teknologian avulla. Sähkön kulutuksen ja tuotannon säätelyn pitää lisäksi olla tulevaisuudessa internetpohjaista ja kilpailulle avointa. Neljänneksi säätövoimalle tulee luoda markkinapaikka, josta voidaan ostaa joustoa tehotasapainon ja sähköverkkojen luotettavan toiminnan varmistamiseksi.
Kysyntäjoustossa kysyntää lisätään tai vähennetään siten, että muutos auttaa kulutuksen ja tuotannon tasapainon saavuttamisessa. Kysyntäjousto voi siirtää kysynnän toiseen ajanhetkeen, jolloin sähkön saatavuus ja hinta ovat edullisempaa käyttäjälle. Kysyntäjouston kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen sähkön kysyntähuippujen leikkaamiseksi on tärkeää, sillä sähkön kysynnän joustaessa lisääntyvä tarve säätövoiman tuotannolle on näin vähäisempää.
– Kysyntäjoustossa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Siksi on olennaista madaltaa markkinoille tulon kynnystä”, Känsälä huomauttaa.
Käytännössä kyse on siitä, että rakennusten lämmitys ja jäähdytys kytkeytyvät päälle, kun sähköstä on hetkellisesti ylitarjontaa, ja pois päältä, kun tehosta on hetkellisesti pulaa. Esimerkiksi kaupoissa kylmää voi varastoida joksikin aikaa kylmälaitteisiin ja jäähdytysjärjestelmän tuottamaa hukkalämpöä maanalaisiin lämpöakkuihin.
Säätötarpeen arvioidaan VTT:n mukaan lisääntyvän Länsi- ja Pohjois-Euroopassa voimakkaasti lähivuosina, kun suuri määrä lämpövoimaan perustuvaa erillistä sähköntuotantoa poistuu. Samalla säiden mukaan
vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa merkittävästi. Suomessa purettiin lauhdevoimasäätökapasiteettia 2450 MW pelkästään vuosina 2015-2017, VTT:n raportissa todetaan.
Säädettävä sähkötuotanto ei enää pärjää markkinoilla tuetulle aurinko- ja tuulivoimalle. Esimerkiksi Saksassa energiakäänteen kriitikot ovat varoittaneet siitä, että tukiaiset uusiutuvalle sähköntuotantokapasiteetille johtavat siihen, että fossiilista kapasiteettiakin pitää tukea, jotta sähkö ei loppuisi tyyninä talvipäivinä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
Lue lisää
Lue lisää
