MATTI MATIKAINEN
Olen tykönäni miettinyt, pitäisikö vuoden 2006 alusta poistettu varallisuusvero palauttaa, vai onko se monen muun veron tapaan muodostunut tabuksi?
Varallisuusveron tuotto valtiolle oli vuonna 2005 noin 85 miljoonaa ja vuonna 2004 noin 130 miljoonaa euroa. Päätöksen varallisuusveron poistamisesta teki Matti Vanhasen (kesk.) hallitus Eero Heinäluoman (sd.) toimiessa valtiovarainministerinä. Minusta päätös oli hätiköity ja sen sanotaan olleen myös poliittisesti kiistanalainen. Myönnän, että varallisuusverolla kikkailu oli monelle verosuunnittelun hallitsevalle henkilölle hyvä bisnes. Tämä olisi kyllä voitu estää laillisin keinoin, jos halua siihen olisi ollut.
Varallisuusveron alaraja oli sen poistamisajankohtana 250 000 euroa. Nyt nostaisin sitä 100 000 eurolla eli 350 000 euroon, jotta tavalliset palkansaajat, mm. oman asunnon omistajat, eivät tulisi sen piiriin.
Jos ja kun varallisuusvero palautettaisiin, tulisi samanaikaisesti tarkistaa paljon keskustelua herättävän perintöveron veroasteikkoja. Jättäisin kokonaan pois alimman asteikon eli 20 000-40 000 euroa, jolloin seuraava asteikko alkaisi 40 001 eurosta. Muutos koskisi molempia veroluokkia.
Ykkösveroluokka koskee perinnön jättäjän lähisukulaisia ja siinä maksimivero voisi olla 10 prosenttia. Tämä tekisi oikeutta perillisille, sillä on sanomattakin selvää, että perittävästä omaisuudesta on jo perinnönjättäjän aikana maksettu erilaisia veroja melkoisesti.
II veroluokka koskee muita sukulaisia sekä perheen ja suvun ulkopuolisia henkilöitä, joiden verotuksen säilyttäisin ennallaan, alimman asteikon poistamista lukuun ottamatta.
Arvonlisävero on valtion talousarvion merkittävin tulolähde. Sitä kerätään tänä vuonna 17 miljardia euroa ja rapiat päälle. Yhden arvonlisäveroprosentin tuotto on lähes miljardi euroa.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yleinen arvonlisäveroprosentti on 25 prosenttia, Islannissa tunnetuista syistä 25,5 prosenttia. On pohdiskeltu, tulisiko Suomen nostaa omaa ALV-prosenttiaan pohjosmaiselle tasolle? Pohdiskelua on syytä jatkaa, joskin toivon, ettei sitä nosteta tällä hallituskaudella. Sen sijaan ”käsillä töitä tekevien” yrittäjien, kuten parturi-kampaajien, kosmetologien ja eräiden muiden yrittäjien arvolisäveroa olisi syytä laskea kymmeneen prosenttiin. Samalla vähennettäisiin sitä kuuluisaa harmaata taloutta ja tuettaisiin pienyrittäjyyttä.
Nykykäytännön mukaisesti, jos pienyrittäjän liikevaihto on enintään 8 500 euroa, ei verovelvollisen tarvitse maksaa arvonlisäveroa lainkaan tilikaudelta. Perussuomalaiset ovat esittäneet alarajan nostoa 30 000 euroon. Esitys ei ole kuitenkaan edennyt hallituspuolueiden vastustuksesta johtuen. Asiaan palataan vuorenvarmasti seuraavien eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa.
Kauko Tuupainen
kansanedustaja,
valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
