EU on käyttänyt yhteensä lähes kaksi miljardia euroa lisätäkseen rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologian valmistusta ja saatavuutta Afrikassa. Yksi näistä EU-rahoitteisista projekteista sijaitsee Ghanan pääkaupungissa Accrassa. Valmistuttuaan laitoksen pitäisi valmistaa 600 miljoonaa rokoteannosta vuosittain.
– Kävin paikan päällä ulkoasiainvaliokunnan työmatkalla arvioimassa, miten tämä jättiprojekti etenee. Näky paikan päällä oli lohduton. Rokotevalmistuksesta ei ollut tietoakaan. Paikan päällä ei ollut edes valmista rakennusta, saatikka työmiehiä mailla halmeilla, kirjoittaa europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen viestipalvelu X:ssä.
”Kaikki etenee suunnitellusti, tarvitaan vain lisää rahaa”
Keväällä 2023 rakennusurakasta vastaavan ghanalaisyrityksen toimitusjohtaja vakuutti:
– Olemme sitoutuneet saattamaan projektin valmiiksi vuoden 2024 loppuun mennessä ja varmistamaan ensimmäisen kaupallisen rokotteen tuotannon vuonna 2025.
Tynkkysen mukaan tämän ilmoituksen jälkeen Ghanassa ei rokotehankkeen osalta ole tapahtunut juuri mitään, vaikka kyseessä on projekti, jota on markkinoitu EU:n Global Gateway -strategian ”lippulaivahankkeena”. Ulkoasiainvaliokunnalle kyllä seliteltiin, että kaikki etenee suunnitellusti, rahaa tarvittaisiin vain lisää.
On aika lopettaa rahan kaataminen kankkulan kaivoon
EU-rahoitus projektille on ollut merkittävää. Euroopan investointipankki on laittanut projektiin likoon viisi miljoonaa euroa. EU on sitoutunut lisäksi laajempaan 32 miljoonan euron rahoitukseen Ghanan rokote- ja lääkevalmistuksen ekosysteemin vahvistamiseksi. EU on myös myöntänyt Ghanan elintarvike- ja lääkevirastolle 2,84 miljoonaa euroa paikallisesti tuotettujen rokotteiden sääntely- ja valvontakapasiteetin vahvistamiseen.
– Tulokset näkyvät kuvassa. Olisiko jo aika tunnustaa, että valtaosa kehitysyhteistyörahasta valuu hukkaan eikä investoinneille saada vastinetta? Tynkkynen kysyy.
Tynkkynen kertoo jättäneensä hiljattain 40 muutosehdotusta Global Gateway -strategiaa koskevaan mietintöön pistääkseen sen uusiksi. Hän on vaatinut myös EU-kehitysavun tehostamista, hankkeiden tuloksellisuuden arviointia ja säännöllisiä, riippumattomia tarkastuksia sekä kehitysavun ehdollistamista siihen, että vastaanottavat maat tekevät yhteistyötä kansalaistensa palautuksissa.
– On aika ottaa järki käteen ja lopettaa rahan kaataminen kankkulan kaivoon, Tynkkynen päättää kirjoituksensa.
