

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Työryhmä kehittämään nuorisorangaistusta
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän kehittämään nuorisorangaistusta koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä ja korostaa tuomitun teon vakavuutta nykyistä paremmin. Nuorisorangaistukseen voitaisiin esimerkiksi tuoda yhdyskuntapalvelun elementtejä.
Nuorisorangaistusta koskevan lainsäädännön kehittäminen sisältyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja huhtikuussa hyväksyttyyn toimenpideohjelmaan nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi.
Voitava käyttää nykyistä useammin
Työryhmän tehtävänä on valmistella tarvittavat lakimuutokset, jotta nuorisorangaistus saadaan selkeäksi osaksi alaikäisten nuorten seuraamusjärjestelmää. Erityisesti työryhmän tulee arvioida keinoja lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä ainakin rikoksissa, joista nykyään tuomitaan 1–2 vuotta ehdollista vankeutta.
– Nuorisorangaistusta olisi voitava käyttää nykyistä useammin myös nuoren ensimmäisenä seuraamuksena. Lisäksi työryhmän on tarkasteltava nuorisorangaistukseen tuomitsemista edeltävää seuraamusselvitysmenettelyä, seuraamuksen täytäntöönpanoa sekä sen sisältöä ja kestoa, oikeusministeriön tiedotteessa todetaan.
15–17-vuotiaille rikoksiin syyllistyneille
Nuorisorangaistus on erityinen seuraamuslaji 15–17-vuotiaana rikoksiin syyllistyneille nuorille. Se on vähintään neljän kuukauden ja enintään yhden vuoden pituinen rangaistus, joka sisältää valvontaa, tukea ja sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia.
Nuorisorangaistus otettiin käyttöön maanlaajuisesti vuonna 2005. Se toimii tutkimusten mukaan hyvin, mutta sitä käytetään varsin vähän. Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu vain 5–10 nuorta vuodessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ensikertalaisuussäännöksen uudistaminen kirjattiin hallitusohjelmaan – oikeusministeri Meri: ”Uusintarikollisten rinnastaminen ensikertalaisiin istuu harvan oikeustajuun”

Oikeusministeri Leena Meri: Pidättäminen ja matkustuskielto mahdolliseksi myös alle 15-vuotiaille rikoksesta epäillyille

Nieminen: Väkivallan kasvavaan ilmiöön on puututtava

PS-poliisikansanedustajat: Väkivallan torjunta vaatii konkreettisia tekoja – ”Oikeus tutkia reppuja ja laukkuja ennaltaehkäisi väkivallantekoja”
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.