Ulkoministeri Timo Soini esitteli perjantaina uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.

Selonteko kattaa koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan laajan alueen. Toimintaympäristömme muuttuu laajasti ja ennakoimattomasti, maahanmuuttokriisi ja Euroopan talouskriisi eivät ole ohi, Euroopassa on tapahtunut terrori-iskuja. Eurooppalaiset arvot ja turvallisuusjärjestelmä on haastettu.

– Keskeinen muutos Suomen turvallisuustilanteessa on Venäjän toimeenpanema Krimin valtaus ja Venäjän toimet Itä-Ukrainassa, Soini painotti.

Itämeren alueen jännittyneen tilanteen lisäksi on huomioitava EU:n tilanne, mahdollinen Brexit sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestökehitys.

– Suomi ei halua eikä voi eristäytyä. Muutoksia on ennakoitava ja niihin pitää varautua entistä paremmin, Soini korosti.

Aikataulu pitää

Soini korosti, kuinka valtioneuvosto hyväksyi selontekonsa hallitusohjelman mukaisesti ja aikataulussa ja hallitus tekee poliittisia linjauksia. Soini piti tärkeänä, että asia saadaan tänään valmiiksi – vatulointi ei edusta mitään. Yhteistyö tasavallan presidentin ja hallituksen kanssa tuottaa tulosta. Myös eduskunnan asettamaa seurantaryhmää on pidetty aiempaa tiiviimmin mukana prosessissa. Tuloksena on hyvä ja muodoltaan uudenlainen selonteko. Linjaus on lyhyt ja strateginen.

– Hallitus haluaa kertoa, mihin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nyt keskitytään, Soini korostaa.

Nato-kirjaus selkeämmäksi

Selonteon eräänä perusasetelmana on, että Suomi tekee päätöksensä Natoon liittymisestä itse, mutta kirjausten mukaan nyt Suomi voi tehdä sen. Toisin oli aiemmin. Tällöin kirjaus oli se, ettei Suomi liity Natoon.

– Haluttiin esittää perusviesti, että jos tulemme tähän lopputulokseen, se on mahdollista nyt. Toisin kuin edellisissä selonteoissa, joissa tavallaan kirjattiin, ettei se ole mahdollista. Se on sen ajan päätös sitten, jos tällainen prosessi lähtee liikkeelle. Kansanäänestyksellä on tietenkin ollut laajaa kannatusta näissä asioissa, Soini aprikoi.

Onko Suomella pahassa paikassa nopea reitti Natoon, Soinilta kysyttiin.

– Kun esimerkiksi Montenegro aloitti prosessin, meille on olennaista, että mahdollisuudet ovat olemassa. Mutta tällaisella asialla spekulointi ei ole hedelmällistä. Se on selvää, että Suomi pitää kaikkia asioita arsenaalissaan mitä tarvitaan. Jos tilanne muuttuu ja tarvitaan, niitä pitää kyetä tekemään. Siksi on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko antaa väljät valtuudet. Jos tilanne ajankohtaistuu, pitää katsoa miten mennään, mutta pidemmälle en spekuloi, Soini puntaroi tiedotustilaisuudessaan.

15 painopistettä

Selvityksessä listattiin 15 painopistealuetta. Yhdistävänä kaikissa painopisteissä on yhteistyön syventäminen.

– EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. EU:n avunanto- ja solidaarisuuslausekkeet ovat aivan uudella tavalla nousseet esiin Lissabonin sopimuksesta myös käytännön toimina, Soini sanoi.

– Yhteistyön syventäminen Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsi-yhteistyö on todella tärkeää, siinä voidaan mennä todella syvälle ilman rajoituksia.

– Yhteistyön tiivistäminen Yhdysvaltain kanssa.

– Venäjän-suhteiden merkitys.

– Kahdenväliset suhteet ulkoo- ja turvallisuuspolitiikassa yleisemminkin.

– Suhteiden kehittäminen Naton kanssa.

– Huomio arktisen alueen tulevaisuuteen. Sen merkitys kasvaa, toimimme ensi keväästä lähtien Arktisen neuvoston puheenjohtajana.

– Haluamme huomioida kestävän kehityksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteina.

– Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyden korostaminen. Nämä nivoutuvat yhä enemmän toisiinsa.

– Vahvistetaan toimia muuttoliikkeen perussyiden ja hauraiden valtioiden osalta.

– Tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat Suomen lähtökohta.

Kriisinsietokykyä täytyy vahvistaa

– Haluamme aktiivisuutta konfliktinhallintaan. Suomi on aktiivinen maailmalla, rauhanvälitystä vahvistetaan painopisteenä. Sääntöpohjaista toimintaa vahvistetaan. On tärkeää, että säännöt ovat kunnossa, sääntöjä noudatetaan ja kaikki noudattavat niitä. Se on pienen maan etu, Soini muistutti.

– Kriisinkestokyvyn vahvistaminen on tärkeä ja nouseva asia. Kun tapahtuu yllättäviä asioita, kansakunnalla pitää olla kriisinkestokykyä. Kun asioita tapahtuu, niihin pitää osata reagoida ja pitää osata hahmottaa ja koettaa ymmärtää, vaikka ei voisi hyväksyä.

– Meillä pitää olla vahva ulkoasiainhallinto näihin haasteisiin vastaamassa, Soini sanoi ja kiitti ministeriön hienoa henkilökuntaa.

– Kahden- ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on keskeinen osa Suomen turvallisuuden kehittämistä ja ennaltaehkäisyä.

Turvallisuusnäkökulmaa vahvistaa vielä loppuvuodesta valmistuva puolustuspoliittinen selonteko.

Ei odoteta ulko- eikä kotimaan vaaleja

Soinilta tiedusteltiin, eikö Suomen olisi kannattanut odottaa Britannian Brexit-äänestyksen tai USA:n presidentinvaalien tuloksia ennen linjauksen julkistamista.

Hän totesi, ettei muiden maiden tapahtumilla kannata ryhtyä spekuloimaan. Jos Brexit tulee, se merkitsee vähintään kahden vuoden neuvotteluita, emmekä voi odottaa sitä. Jos maailma muuttuu, pitää muuttua sen mukana, Soini linjasi.

– Suomi ei voi odottaa muiden maiden presidentinvaalien tai omien vaalien tuloksia, Soini totesi.

Soinin arvion mukaan Venäjä ei ole Suomelle nyt sotilaallinen uhka. Sotilasvoima on kuitenkin sitä varten, että torjumme kaikki mahdolliset uhat. Puolustamme omaa maatamme, yhteiskuntajärjestelmäämme ja vapauttamme. Ei meitä sota uhkaa, mutta viisas aina varautuu, Soini puntaroi.

Suomen liikkumavaraa ei saa supistaa

Onko tämä viesti Venäjälle, kysyttiin.

Tämä on Suomen linja suomalaisille: teemme kaikkemme Suomen puolustamiseksi. Jos Suomi tekee Nato-päätöksen, teemme sen itsenäisesti. Venäjä on ilmoittanut, että sillä on seurauksia ja on hyvä, että he näin sanovat. Mutta jos Suomi jotakin tekee, pitää olla arvioita, mitä teemme ja mitä emme. Sitä varten on selonteko tehty.

– Suomen liikkumavaraa ei saa supistaa. Emme voi eristäytyä emmekä jäädä eristetyksi. Keinovalikoiman on oltava laaja emmekä saa sulkea mitään mahdollisuutta pois, Soini linjasi.

Veli-Pekka Leskelä