
UM:n viestintäjohtaja infosodankäynnistä: ”Hajota se kokonaisuus, johon vihollinen luottaa”
Informaatiosodan ytimenä on valehtelu, joka muuttuu ”todeksi”. Näin sanoo ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä, joka toimi aiemmin pitkään Helsingin Sanomien politiikan toimittajana.
– Ukrainan sodassa on puhuttu Donetskin kansantasavallasta, jota ei voi tunnustaa. Silti monet uskovat, että sellainen on olemassa. Informaatiosota on siis mennyt perille, Mölsä sanoo.
– Ytimessä ei ole totuus – vaan ytimessä on valehtelu.
Mölsä muistuttaa Suomen valinneen 20 vuotta sitten asemansa EU:n arvoyhteisössä ja Pohjoismaana.
– Jos kysytään kansalaisilta, valitsetko tämän ryhmän vai Keski-Aasian unionin, niin läntinen yhteisö yleensä valitaan, oltiin muuten EU:sta mitä mieltä tahansa, Mölsä arvelee.
Kiinalaista sotatiedettä
Mölsän mukaan Venäjän armeija on tutkinut tarkasti kiinalaisen Sun Zu:n muinaista, mutta ajatonta sotatiedettä. Hyökkääjän ensimmäinen tehtävä on vaikuttaa vihollisen mieleen.
– Hajota se kokonaisuus, johon vihollinen luottaa, Mölsä sanoo.
Suomessa luotetaan tutkimuksen mukaan itsenäisyyteen, kansaan, lippuun, talvisotaan, Mannerheimin kuvaan. Ajattelutapa on perinteisesti nationalistinen.
– Krimin valtausta perusteltiin sillä, että bolshevikeilla ei ollut 1950-luvun alussa oikeutta luovuttaa venäläistä Krimiä Ukrainalle. Suomikin täyttää kohta 100 vuotta. Onko Suomi kiistatta itsenäinen, vai olemmeko velkaa siitä jollekin: että emme ole aidosti, vaan armosta itsenäisiä, Mölsä kysyy.
– Onko niin, ettei itsenäisyyttämme ja aluettamme kyseenalaisteta? Vai antoivatko bolshevikit Suomelle itsenäisyyden laittomasti?
Propaganda ei ole Suomen tie
Urho Kekkonen korosti mielellään puheissaan, että Suomi sai itsenäisyytensä Leninin hyväntahtoisuuden ansiosta. Sitä vastaan oli neuvostojohtajien paha väittää. Vaikka Suomea ei ole vielä ajettu seinää vasten, Mölsä kehottaa miettimään, kuinka tämä seikka voidaan kääntää Suomeakin vastaan.
– Propaganda ei ole Suomen tie. Meilläkin on henkilöitä, jotka ilmoittautuvat naapurin tulkiksi, kuten 1970-luvullakin. Mutta heillä ei ole omaa puoluetta eikä edustusta eduskunnassa eikä yhdessäkään kunnassa. Nykyajan totuusfoobikoille ei pidä antaa kokoaan suurempaa merkitystä. Suomi on itsenäinen valtio, jonka rajat ovat pysyvät, Mölsä linjaa.
Totuusfoobikkoja ei pidä pelätä
Suomalaisilla on oikeus sanoa kantansa ilman, että leimataan russofoobikoiksi. Samaan aikaan presidentti voi tehdä Venäjän suhteiden varjelemiseksi mitä hän voi.
– Nyt me elämme välivaihetta. Emme tiedä, kestääkö se viisi vai 20 vuotta. Mutta me tulemme siitä ulos itsenäisinä. Totuusfoobikkoja ei pidä pelätä, Mölsä painotti.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalaistoimittajia uhkailtu Venäjä-uutisoinnista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.