

Markku Ulander
Asiantuntijat: Informaatiosota häivyttää normaalin ajan ja sodan rajaa
Informaatiosota häivyttää rajaa normaalin rauhantilan harmaan vyöhykkeen ja oikean sodan väliltä. Sitä voidaan valmistella monta vuotta kohdemaalle haitallisella tavalla. Sen jälkiä pyritään samalla peittämään. Sitä saatetaan käydä Suomessa nytkin.
Informaatiosodasta puhuttiin torstaina eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan koolle kutsumassa paneelikeskustelussa, jota johti valiokunnan ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Kerrontatapa määrittää totuutta
Aiheen nosti pintaan Ukrainan kriisi, jossa Venäjä määrittää tapahtumien totuuspohjaa pitkälti kielellisin keinoin. “Totuus” on niin kuin se sanotaan. Tästä puhui Venäjän-tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista.
Venäjä rakentaa narratiiveja, kerronnallisia kokonaisuuksia, joissa Ukrainan tilanne saadaan näyttämään halutulta. Venäläistä tulkintaa halutaan välittää Suomeenkin – ja siinä onnistutaankin.
– Käyttöön on vakiintunut ilmaisu “separatistit”, kun minä käyttäisin mieluummin käsitettä laittomat aseelliset joukot erotukseksi laillisista aseellisista joukoista. Ukraina puolestaan käy “terrorismin vastaista sotaa”. Venäjä puolestaan ei osallistu Ukrainan tapahtumiin lainkaan, vaan on huolestunut sivustaseuraaja.
– Venäjän poliittinen järjestelmä on saatettu keinotekoisesti hätätilaan, taajuudelle, jossa se on herkkä vastaanottamaan haluttuja viestejä, Neuvostoliiton ja toisen maailmansodan aikaisia propagandakuvia, jossa länsi on uhka ja Ukraina on demonisoitu yhä pahemmin varsinkin televisiossa, Pynnöniemi sanoo.
Hämäävillä viesteillä pyritään hämärtämään totutut rajalinjat, kuten Ukrainan asema valtiollisena kokonaisuutena: siitä luodaan epävaltio ja näin oikeutetaan Venäjän puuttuminen Ukrainan sisäisiin asioihin.
Kun analysoitaan virallisia puheita, niistä löytyy erilaisia narratiiveja, jotka tukevat tätä Venäjän kannalta myönteisesti. Pynnöniemi löytää osuvan vertauksen suomalaisesta kirjasta.
Matti Pulkkinen kirjoitti teoksessaan Romaanihenkilön kuolema vuonna 1985: “Että Neuvostoliitto miehittäisi on retorisesti suljettu pois.” Siitä keskusteleminenkin on mahdotonta ja pätee myös Venäjään.
– Virallinen puhe perustuu negaatioihin: mitä Venäjä ei ole. Siihen on vaikeaa tarttua, Pynnöniemi sanoo.
Keksittyjä performansseja
Narratiiveja on kahdenlaisia: sopimuksenvaraisia, jotka perustuvat sovittuihin totuuksiin, kuten “Naton laajentuminen”: Nato on olemassa oleva järjestö ja se toki on laajentunutkin. Sitten on keksittyjä performansseja.
Esimerkiksi “Donetskin kansantasavalta” on performanssi, jolla yritetään luoda kuvaa, että tällainen luomus olisi olemassa.
– Minulla ei ole tunnetta, että tämä keinotekoinen hätätilanne hetkessä lähtisi pois. Pitää vain miettiä, miten tässä toimitaan. Suuri merkitys on sillä, miten narratiiveja sementoidaan. Venäjän kioskit ovat pullollaan kirjoja, joissa kerrotaan, kuinka Krimi on osa Venäjää. Jatko ratkeaa Ukrainassa, Pynnöniemi aprikoi.
Informaatiolla kaapataan aloite
Informaatiosota on aggressiivista viestintää, jolla kaapataan aloite, sanoo sotatieteiden tutkija Saara Jantunen Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta. Se tukee sodan tavoitteita ja sotakin voi tukea viestintää: voidaan kaapata radiomasto ja perustaa radioasema miehitetylle alueelle.
– Informaatiosodalla on strateginen päämäärä. Sitä edeltää jopa vuosien suunnittelu. Epärehellinen viestintä tähtää toiselle maalle epäedulliseen tavoitteeseen.
Sosiaalisen median kohu on pintakohinaa, joka kertoo, millaisia viestejä levitetään aloitekyvyn kaappaamiseksi. Tähän vastaaminen edellyttää ammattitaitoista mediaa. Yleisöillä täytyy olla oikeaa tietoa saatavilla oikean käsityksen luomiseksi.
– Ei ole kyse siitä, ollaanko, vaan halutaanko: halutaanko ymmärtää asiat sellaisina kuin ne ovat – vai niin kuin niiden sanotaan olevan, Jantunen sanoo.
– Trendi on, että informaatio-operaatiot siirtyvät nettiin. Sen todentaminen voi olla vaikeaa: se, että jollakin on mielipide, ei tarkoita, että toisella olisi vaikuttamisen yritys, sanoo kapteeni Miika Sartonen pääesikunnasta.
Suomalaiset erottavat propagandan
Suomessakin käydään informaatiosotaa, joka on kansainvälistä. Täkäläinen tilanne on kuitenkin toinen kuin Ukrainan sotatantereilla, jossa käydään hybridisotaa, jossa taistelut ja propaganda vuorottelevat.
Informaatiosota on ns. hybridisodan osa. Se asettaa rajoitteita varsinaiselle sodankäynnille, mutta toisaalta myös mahdollistaa sitä.
– Sodankäynnin rajan hämärtäminen antaa mahdollisuden tehdä operaatioita, joita ei muuten haluttaisi tehdä, Sartonen sanoo.
– Vaikutuksen torjumiseksi täytyy olla oma viesti ja kertoa niitä uskottavasti ja luotettavasti. Viestinnän tyhjiö täyttyy nopeasti: voi olla jo myöhäistä, kun se on tapahtunut.
Median rooli on slevittää asioita useammasta näkökulmasta: se antaa tukea viestien tulkitsemiseen. Myös Jantunen korostaa toimittajien roolia.
Sartonen uskoo suomalaisten kuitenkin osaavan erottaa keksityn ulkopuolisen propagandan luotettavasta tiedosta: ihmiset ovat kasvaneet yritysten markkinaviestinnän keskellä ja nuoriso on kasvanut internetin ja sosiaalisen median maailmassa.
Samoilla linjoilla on valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Markku Mantila: hän pitää hyvää peruskoulua mainiona vakuutuksena ulkovaltojen vaikutusyrityksille.
– Se on erinomaista maanpuolustustyötä, Mantila sanoo.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalaistoimittajia uhkailtu Venäjä-uutisoinnista
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".

Ruotsin Kela maksaa vuosittain miljardituet vilpillisille kansalaisille – tapausten määrä moninkertaistunut muutamassa vuodessa
Konstit on monet kun kansalaiset huijaavat rahaa hyvinvointivaltiolta. Tukipetosten määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Tyypillinen vilunki on tukien maksaminen henkilölle, joka on jo poistunut maasta. Ruotsin Kelan eli Försäkringskassanin miljardilukuihin on perehtynyt Fokus-media.