Kun liberaali media sanoo, että Unkaria hallitseva puolue Fidesz ei kannata ”liberaalia demokratiaa”, se ei aivan suoraan valehtele, vääristelee kylläkin. Pääministeri Viktor Orbán sanoi nimittäin niin itse puheessaan 2014, ja toisti tämän käsityksensä vielä tänä vuonna pitämässään puheessa ”Liberaalin demokratian aika on ohi”.

Mutta mitä Orbán täsmälleen ottaen sanoi liberaalista demokratiasta? Onko Unkarin luovuttava oikeusvaltiosta, kansalaisoikeuksista ja perustavista poliittisista vapauksista?

Vastaus on selvä ei. Kun Orbán kritisoi ”liberaalia demokratiaa”, kyse ei ole samasta asiasta, jota politiikan tutkijat tai valtio-oppineet tyypillisesti liberaalilla demokratialla tarkoittavat – poliittiset vapaudet, edustuksellisuus ja vastaavat periaatteet.

– Tähän mennessä olemme tunteneet kolmenlaista valtion organisaatiomuotoja: kansallisvaltion, liberaalin valtion ja hyvinvointivaltion, Orbán totesi puheessaan.

Orbánin kielenkäytössä pohjoismaatkaan eivät siis ole liberaaleja valtioita, koska ne ovat hyvinvointivaltioita.

Orbán tavoittelee työhön perustuvaa, kilpailukykyistä yhteiskuntaa

Puheessaan Orbán esittää retorisen kysymyksen: mitä seuraavaksi?

– Unkarilainen vastaus tähän kysymykseen on, että työhän perustuvan valtion aika on lähestymässä. Me haluamme organisoida työhön perustuvan yhteiskunnan, joka ei ole liberaali.

Ja mitä tämä tarkoittaa?

Orbán kiteyttää liberalismin ongelman siihen, että vaikka kahden yksilön välisessä vuorovaikutuksessa hyvä periaate onkin, että saat tehdä mitä tahansa, joka ei loukkaa minun vastaavaa vapauttani, koko yhteiskunnan arvoperustana tämä filosofia ei käytännössä olekaan niin helposti sovellettavissa.

Unkarin valtio epäonnistui liberaalin demokratian aikakaudella Orbánin mukaan muun muassa puolustamaan unkarilaisten yhteisöä. Se ei hyväksynyt sitä periaatetta, että kaikki unkarilaiset kaikkialla maailmassa ovat osa Unkarin kansaa, eikä pyrkinyt vahvistamaan tätä yhteisöllisyyttä.

Unkarin kansalaiset odottavat Orbánin mukaan Unkarin johtajien löytävän, muotoilevan ja ottavan käyttöön uuden menetelmän Unkarin valtion organisoimiseksi, sellaisen joka seuraa liberaalia valtiota ja liberaalin demokratian aikaa.

”Liberaalin demokratian” aikana Unkari epäonnistui myös talouspolitiikassaan, Orbán muistutti. Aiemmat hallitukset, erityisesti sosialistihallitus, päästivät Unkarin valtionvelan kasvamaan.

Kristillinen ja kansallinen arvopohja täydentää ihmisoikeuksia ja vapauksia

Minkälainen arvopohja liberaalin demokratian jälkeisellä valtiolla sitten on?

– Samalla kun se tietysti kunnioittaa kristillisiä arvoja, vapautta ja ihmisoikeuksia, se voi uudestaan tehdä unkarilaisen yhteisön kilpailukykyiseksi, Orbán kiteytti puheessaan.

Orbánin Unkari ei siis poikkea liberaaleista demokratioista siinä, etteikö se kunnioittaisi niitä arvoja, mitä useimmille sanaparista liberaali demokratia tulee mieleen – oikeusvaltio, ihmisoikeudet, perustuslailliset vapaudet – vaan siinä, että toisin kuin läntiset liberaalit demokratiat, Unkarin valtio kunnioittaa näiden lisäksi myös kansallisia ja kristillisiä arvoja.

Marko Hamilo