

Unkarin pääministeri Viktor Orban saapuu EU-kokoukseen 19.2.2016. / Stephane de Sakutin
Unkari vie EU:n taakanjakopäätöksen kansanäänestykseen
Viime syksyn EU:n enemmistöpäätöksella tekemä päätös jakaa pakolaisia eri EU-maihin joutuu Unkarissa kansanäänestyksen alle. Kiistanalainen päätös syntyi viime vuoden syyskuussa, kun EU-johtajat päättivät äänestyksen jälkeen sijoittaa turvapaikanhakijoita EU-maihin. Asiasta kirjoitti Financial Times.
Unkari oli yksi niistä maista, jotka alun perin äänestivät esitystä vastaan. Suomi äänesti tuolloin tyhjää, mikä myöskin tarkoitti vastaääntä.
EU ei juurikaan turvaudu jäsenmaidensa suvereeniteetin piiriin kuuluvissa asioissa enemmistöpäätöksiin, vaan on noudattanut kuuliaisesti yksimielisyysperiaatetta. Tämän vuoksi 160 000 ihmisen uudelleensijoittelu on nostattanut kulmakarvoja pitkin Eurooppaa.
Unkarin suosionosteessa oleva pääministeri Viktor Orbán piti kansanäänestystä luontevana tapana kertoa Brysselille, että mitä mieltä maan kansalaiset ovat EU:n enemmistöpäätöksestä. Orbánin mukaan Brysselillä ei ole oikeutta muokata Unkarin ”kulttuurellista, uskonnollista ja etnistä alkuperää”.
– Esitys pakolaisten uudelleensijoittelusta ilman kansan mandaattia on vallan hyväksikäyttöä, Orbán jyrisi.
Brysselillä paha ongelma
Unkarin ilmoitus on uusin Brysselin arvovaltaa nakerava tapaus. EU:n päämaja on viime päivinä toiminut lähinnä tietotoimistona vastaanottamassa eri jäsenmaiden yksipuolisia ilmoituksia näiden toimenpiteistä. Bryssel on saanut kuulla Belgian rajavalvonnasta Ranskan rajalla, sekä Itävallan päätöksestä laittaa turvapaikanhakijoille päivittäiset kiintiöt.
Orbánin suosio on noussut raketinomaisesti hänen otettua tiukaksi mielletty linja Euroopan pakolaiskriisissä. Aluksi monet EU-maat paheksuivat Unkarin päätöksiä, mutta ovat myöhemmin alkaneet noudattaa Unkarin linjaa osapuilleen sellaisenaan.
Jos Orbánin suosion noususta ja suosion lähteestä voi jotain arvata, niin unkarilaiset sanovat jyrkästi ”ei” Brysselin päämajalle. Se lisäisi entisestään EU:n uskottavuuskriisiä. EU ei ole onnistunut hillitsemään pakolaisvirtaa lukuisista eri yrityksistään huolimatta.
”Kontrollin” sijaan sulkuja
Vielä viime vuonna monet kilpiään kiilloitelleet EU-maat julistivat ensisijaisesti turvapaikanhakijoiden virran olevan holtitonta, ja että se pitäisi saada kuriin ja järjestykseen. Nyt pakolaisvirran alle joutuneet jäsenmaat ovat alkaneet puhua suorasukaisemmin, että virran täytyy tyrehtyä kokonaan.
Jo viime keväänä EU-maiden viesti oli, että Eurooppa ei kykene huolehtimaan asianmukaisesti uusista turvapaikanhakijoista.
Monet järjestöt, mukaanlukien YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, ovat kritisoineet Euroopan maiden toimia siitä, etteivät ne hoida Geneven sopimuksen mukaisesti turvapaikanhakijoista.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kertoi, että kun kyseessä ovat miljoonat siirtolaiset, niin Geneven sopimuksen noudattaminen käy hyvin haastavaksi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää