Euroopan parlamentti halusi selvittää onko Unkarissa todellinen vaara ihmisoikeuksien, eurooppalaisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteiden poljennalle. Parlamentti pyysi keskiviikkona EU:n aloittamaan artikla 7:n käyttämistä Unkaria vastaan. Unkari voisi menettää Eurooppa-neuvoston kokouksissa äänensä. EU aloitti vastaavat toimet Puolaa vastaan joulukuussa.
Vihreiden hollantilaismeppi Judith Sargentini teki Unkariin kolmen päivän tutkintamatkan, jossa hän selvitti muun muassa Unkarin ihmisoikeustilannetta. Unkarin hallinnon vastaanotto oli kuitenkin tyly, Politico-lehti kirjoittaa.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó piti Sargentinin matkaa teatterina. Hänen mukaansa tutkintakomiteata ei kiinnosta faktat ja todellisuus.
– Uskon, että raportti on jo nyt valmis ja ilmeisesti Unkari tuomitaan raportissa poikkeuksellisen rajusti, Szijjártó kertoi televisiohaastattelussa.
Ulkoministeri arveli Euroopan parlamentin tehneen poliittisesti motivoituneen siirron, koska Unkari ei ole taipunut maahanmuuttajien jyvityssopimukseen.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán torjui Euroopan parlamentin halut käynnistää EU:n kurinpitotoimet vieläkin suorasukaisemmin. Hän uskoi meppien olevan lahjottuja.
Unkarin hallituspuolue Fideszin meppi György Schöpflin uskoo artikla 7:n käytön olevan poliittisesti värittynyttä.
– Jos joku niin haluaa, niin yhtä jäsenmaata voidaan syyttää toimimisesta väärin. Tämän taakse masinoidaan vasemmistoblokki ja sitten voidaan sanoa menettelyjen olevan sopivia, Schöpflin perusteli Politicolle.
Sargentini kertoi, että hän ja Unkarin hallinto ymmärtää artikla 7:n menettelyn eri tavalla.
Hän aikoo esittää raporttinsa Unkarin tilanteesta tutkintakomitealle maaliskuussa. Myöhemmin loppuvuonna komitea äänestää Unkarin tilanteesta.
Sargentini kertoi, ettei hän halunnut vaikuttaa Unkarin keväisiin parlamenttivaaleihin ja raportin käsittely on siitä syystä lykätty tuonnemmaksi.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
