Euroopan parlamentti halusi selvittää onko Unkarissa todellinen vaara ihmisoikeuksien, eurooppalaisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteiden poljennalle. Parlamentti pyysi keskiviikkona EU:n aloittamaan artikla 7:n käyttämistä Unkaria vastaan. Unkari voisi menettää Eurooppa-neuvoston kokouksissa äänensä. EU aloitti vastaavat toimet Puolaa vastaan joulukuussa.
Vihreiden hollantilaismeppi Judith Sargentini teki Unkariin kolmen päivän tutkintamatkan, jossa hän selvitti muun muassa Unkarin ihmisoikeustilannetta. Unkarin hallinnon vastaanotto oli kuitenkin tyly, Politico-lehti kirjoittaa.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó piti Sargentinin matkaa teatterina. Hänen mukaansa tutkintakomiteata ei kiinnosta faktat ja todellisuus.
– Uskon, että raportti on jo nyt valmis ja ilmeisesti Unkari tuomitaan raportissa poikkeuksellisen rajusti, Szijjártó kertoi televisiohaastattelussa.
Ulkoministeri arveli Euroopan parlamentin tehneen poliittisesti motivoituneen siirron, koska Unkari ei ole taipunut maahanmuuttajien jyvityssopimukseen.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán torjui Euroopan parlamentin halut käynnistää EU:n kurinpitotoimet vieläkin suorasukaisemmin. Hän uskoi meppien olevan lahjottuja.
Unkarin hallituspuolue Fideszin meppi György Schöpflin uskoo artikla 7:n käytön olevan poliittisesti värittynyttä.
– Jos joku niin haluaa, niin yhtä jäsenmaata voidaan syyttää toimimisesta väärin. Tämän taakse masinoidaan vasemmistoblokki ja sitten voidaan sanoa menettelyjen olevan sopivia, Schöpflin perusteli Politicolle.
Sargentini kertoi, että hän ja Unkarin hallinto ymmärtää artikla 7:n menettelyn eri tavalla.
Hän aikoo esittää raporttinsa Unkarin tilanteesta tutkintakomitealle maaliskuussa. Myöhemmin loppuvuonna komitea äänestää Unkarin tilanteesta.
Sargentini kertoi, ettei hän halunnut vaikuttaa Unkarin keväisiin parlamenttivaaleihin ja raportin käsittely on siitä syystä lykätty tuonnemmaksi.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
