LEHTIKUVA
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Unkarissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa, joita seurataan tarkasti koko Euroopassa ja erityisen suurella huolella Moskovassa ja Washingtonissa. Vastakkain ovat 61-vuotiaan pääministeri Viktor Orbánin Fidesz, joka on hallinnut maata 16 vuotta, sekä 45-vuotiaan europarlamentaarikko Péter Magyarin Tisza, josta harvat tiesivät vielä kaksi vuotta sitten mitään Unkarin ulkopuolella.
Magyar on epätodennäköinen vallankumouksellinen. Hän on maltillinen konservatiivi, joka itse asiassa työskenteli Orbánin hallinnossa 2010-luvulla. Hän tietää siten tarkkaan, miten autoritaarinen järjestelmä toimii.
Vuonna 2024 Magyar irtautui Fideszistä ja syytti puoluetta siitä, että se suojeli virkamiehiä, jotka yrittivät peitellä ilmi tullutta lasten seksuaalista hyväksikäyttöä valtion lastenkodeissa.
Magyar otti haltuunsa pienen Tisza-puolueen ja muokkasi siitä mielensä mukaisen korruptionvastaisen liikkeen. Häntä on kuitenkin mahdotonta maalata ulkomaiseksi liberaaliksi juuri Fidesz-taustansa takia.
Tiszan nimi tulee unkarinkielisistä sanoista ”Kunnioitus ja Vapaus” ja samalla se tarkoittaa maan toiseksi suurinta jokea. Puolueen iskulause on ”Árad a Tisza” eli ”Tisza tulvii”. Taannoin europarlamenttivaaleissa puolue sai 30 prosentin kannatuksen, vain Fidesz jäi vielä edelle. Nyt Tisza käy vaaliuurnille kiistatta selvässä gallupjohdossa.
Joissakin Unkarin kansan sydäntä lähellä olevissa asioissa Magyar on vastustajansa kaltainen, sillä hän on maahanmuuttokriittinen konservatiivi. Toisaalta Magyar on EU-myönteinen mutta välttelee liian tiukkoja kannanottoja, koska ei halua näyttäytyä Brysselin sätkynukkena. Myös Ukrainan avustamiseen liittyvissä kysymyksissä Magyarin kortit ovat vielä osin piilossa.
Vaalien suurin paradoksi on siinä, ettei Magyar ole maahanmuuttomyönteinen liberaali. Hän jakaa Orbánin kriittisen suhtautumisen islamilaisen väestön kasvuun Euroopassa, eikä ole luvannut avata Unkarin rajoja. Tisza on konservatiivinen, kristillisten arvojen puolue. Se vastustaa korruptiota ja haluaa palauttaa oikeusvaltioperiaatteen.
Silti Yhdysvaltojen varapresidentti J. D. Vance matkusti Budapestiin kampanjoimaan Orbánin puolesta. Ulkoministeri Marco Rubio ilmoitti suoraan, että Yhdysvallat toivoo Orbánin voittavan ja Yhdysvallat on luvannut Donald Trumpin suulla Unkarille taloudellista tukea, jos Fidesz pysyy vallassa.
Vastaus löytynee Vladimir Putinista. Orbán on ainoa EU-johtaja, joka on systemaattisesti jarruttanut EU:n Venäjä-pakotteita ja Ukrainan tukea. Hänellä on Putinin kanssa aktiiviset ja lämpimät suhteet, ja hän on toiminut käytännössä Venäjän äänenä EU:n neuvostossa.
Trump ja Putin jakavat saman intressin: molemmat haluavat Orbánin pysyvän vallassa. Trumpille Orbán on ideologinen symboli eli Unkari on ”epäliberaali valtio” Euroopan sydämessä.
Putinille Orbán taas on strateginen vipuvarsi, joka hidastaa lännen vastausta Ukrainan sotaan. Tässä yhtälössä Magyarin konservatiivisuus on Venäjälle hyödytöntä, sillä tämä haluaa Unkarin takaisin EU:n ytimeen. Se tarkoittaa Unkarin Putinille tekemien palvelusten loppumista.
Viktor Orbán on rakentanut poliittisen järjestelmän, jossa enemmistön saaminen parlamenttiin ei vielä riitä. Vaalipiirijako on säädetty suosimaan Fidesziä. Ilman kahden kolmasosan enemmistöä on hyvin vaikea purkaa vuosikymmenen aikana rakennettua valtahimmeliä.
Vaalikampanja on ollut likainen. Fideszin johtamia tiedusteluorganisaatioita on syytetty yrityksestä tuhota Tiszan tietojärjestelmät. Orbánin sanotaan käyttävän valtion mediaa kyllästääkseen äänestäjät väitteellä, että Magyar on ”Brysselin ja Zelenskin sätkynukke”.
Ennusteissa Magyarin voiton todennäköisyys on ollut yli 70 prosenttia. Unkarin forintti on vahvistunut kolmen vuoden huippuunsa euroa vastaan ja markkinat uskovat muutokseen. Mutta gallupit eivät äänestä. Maaseudun äänestäjät, jotka ovat riippuvaisia Fidesz-verkostojen tarjoamista töistä, ovat sunnuntai-iltaan asti avoin kysymys.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Venäläinen Pravda-verkosto pumppaa satoja tuhansia valeuutisia kuukausittain hämmentämään brittejä, mannereurooppalaisia sekä yhä useammin myös pohjoismaiden kansalaisia. Median erikoisoperaatio saastuttaa siinä samalla tekoälychatbotteja Kremlille myönteisillä viesteillä. Myös selvällä suomen kielellä.
Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
