LEHTIKUVA
Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuva hallitus hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Tuoreen kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista hoitaisi sopeutustoimet ensisijaisesti menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Suurempi osa suomalaisista tekisi lisäsopeutukset mieluummin menoleikkauksilla kuin veronkorotuksilla, selviää Uutissuomalaisen USU-gallupista. Sen mukaan 41 prosenttia hoitaisi sopeutustoimet menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
– Ero ei ole kovin suuri. Moni ei osannut sanoa kantaansa, mikä ei ole ihme. Mitä veroja esimerkiksi korotettaisiin? valtio-opin emeritusprofessori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta pohtii.
– Suomessa on aika vahvoilla sellainen vähän saksalainen talouskuriajattelu, jossa menojen leikkaaminen on ensisijaista tilanteessa, jossa valtion talous on alijäämäinen, Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma sanoo.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Hallitus kokoontuu budjettiriiheen maanantaina ja tiistaina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kokoomus on tiettävästi tuomassa ehdotuksia sosiaaliturvan leikkauksiksi budjettineuvotteluihin.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo itse olevansa valmis tarvittaessa päättämään vielä lisäsäästöistä, jotka kohdistuvat toissijaisiin menoihin. Tiedotustilaisuudessaan aamupäivällä Purra nosti esille kehitysavun, tehottomat tutkimus- ja kehittämismenot, yritystuet, järjestöjen tuet ja yleisesti sellaiset menot, jotka kohdistuvat maasta ulos.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Kansanedustaja Joakim Vigelius muistutti Ylen A-talkissa, että hallitus on tehnyt jo runsaasti työllisyystoimia. - Nyt kun näyttää, että talous on kääntymässä kasvuun, työllisyyskehitys tyypillisesti seuraa ehkä puoli vuotta, tai vuoden perässä, Vigelius sanoo.
Suomi ei kestä enää sosialismia, ei rahan lappamista turhaan ja haitalliseen, ei yhtään jakopuolueiden konsensushallitusta, eikä huikentelevaa maailmanparantamista, sanoo valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. - Meidän tehtävämme on suomalaiset siitä vakuuttaa. Sai alijäämiä vähentävällä politiikalla suosiota tai ei, se on se mitä on tehtävä.
Mediassa esiintyvät tunnesanat ”vihamielisyys” ja ”vastaisuus” talouden sopeutuksien uutisoinnin yhteydessä ovat nykyään yleinen mielikuvavaikuttamisen tapa. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaakin keskustelun valuneen tältä osin jo melko heikolle tasolle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Facebookissa jyrkästi Euroopan parlamentin äänestystä, jossa italialaismeppi Ilaria Salis sai pitää syytesuojansa vain yhden äänen erolla. Tynkkysen mukaan päätös lähettää vaarallisen viestin, että äärivasemmistolainen väkivalta hyväksytään Euroopassa.
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Kansanedustaja Minna Reijonen piti eduskunnan salipuheessaan tulevaa polttoaineiveron kevennystä yltiösuperhienona juttuna. Polttoainevero laskee noin 50 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Lähes paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen jättikulut romuttavat saksalaista sosiaalivaltiota. Saksan suurimman päivälehden päätoimittaja vaatii liittokansleri Merziä luopumaan ”ilmastososialismista” saksalaisten lasten tulevaisuuden pelastamiseksi. Teollisuudessa pakataan laukkuja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kommentoi viestipalvelu X:ssä Gazaan matkustaneiden aktivistien toimintaa. Junnila pitää Greta Thunbergin ja kumppanien Gazan-reissua "egomatkana", jossa humanitaarisen avun sijaan korostuivat poliittiset performanssit, sisäiset ristiriidat ja huomion hakeminen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa hän esittää äänioikeuden rajaamista kunta- ja aluevaaleissa vain Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisille.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syyttää keskustaa kansanedustajien maalittamisesta ja kertoo, että raju häirintä ulottuu myös perheenjäseniin. Hän painottaa, että tappouhkaukset ja pelottelukuvasto vaarantavat demokratian, ja vaatii keskustan paikallistoimijoita lopettamaan ylilyönnit.
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.
Israelin Gazasta löytämät Hamasin asiakirjat yhdistävät Global Sumud -laivueen johtajat terroristijärjestöön. Laivueessa oli mukana useita kansainvälisiä aktivisteja, heidän joukossaan myös ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Fox Newsin ja Euronewsin mukaan Israelin julkaisemien asiakirjojen perusteella osa laivueen järjestäjistä oli yhteydessä Hamasin ulkomaantoimijoihin sekä PCPA-järjestöön, jota Israel pitää Hamasin peiteorganisaationa. Israelin mukaan aluksilta ei myöskään löytynyt humanitaarista apua, vaikka järjestäjät väittivät kuljettavansa elintarvikkeita ja lääkkeitä Gazaan.
Uutisia tuottavat ja välittävät (ainakin toistaiseksi) ihmiset ja maailman tapahtumat ovat siten aina tavalla tai toisella suodattuneita. Luontevaa kuitenkin olisi, jos verorahoilla jyvitetty uutistoiminta pyrkisi ponnekkaan aidosti monipuoliseen, eri näkökantoja esiin tuovaan raportointiin. Maailma muuttuu ja toivottavasti Yle sen mukana.
