EU-komissio haluaa luopua yksimielisyysvaatimuksesta verotusta koskevassa päätöksenteossa. Tällä hetkellä verotusta koskevat päätökset edellyttävät yksimielisyyttä jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyssä. Yksimielisyysvaatimus poistuisi neljässä vaiheessa.

– Komission ehdottama muutos olisi jälleen uusi heikennys jäsenvaltioiden asemaan ja askel kohti liittovaltiota. Ensimmäiseksi vaiheeksi on valittu veronkiertoa ja veropetoksia koskevat asiat, koska näiden estämistä tuskin kukaan vastustaa. Tässä on kuitenkin ympätty mukaan epämääräisenä asiaryhmänä ”toimet, joissa verotus tukee muita poliittisia tavoitteita.” Veroihin liittyvän rikollisuuden torjuntaa käytetään keppihevosena, jotta komissio pääsisi jatkossa määräilemään muuta verotusta. Voivatko suuret jäsenmaat jatkossa päättää esimerkiksi EU:n yhteisestä ilmastonmuutos- tai puolustusverosta, jolloin pienille maille jää vain maksajan rooli? valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kysyy.

– OECD:llä on käynnissä BEPS-hanke, joka pyrkii puuttumaan tilanteisiin, joissa yritykset pyrkivät hyödyntämään verotuksen porsaanreikiä ja siirtämään voittonsa niihin maihin, joissa niitä ei veroteta lainkaan tai verotus on matalaa. Hanke on edennyt hyvin ja sen puitteissa yli 125 valtiota tekee yhteistyötä, jotta tähän toimintaan puututtaisiin. Toimenpiteisiin on jo ryhdytty, eikä yksimielisyysvaatimuksen poistaminen ole edellytys veronkiertoon puuttumiselle, valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kiteyttää.

Eduskunnan vastustettava muutosta

Veronkierron ja petosten torjunta on Suomessa sekä useimmissa muissa EU-maissa jo nyt hyvin hoidettu, ongelmat ovat lähinnä Etelä-Euroopassa.

Tapa, jolla siirtymistä yksimielisyysmenettelystä määräenemmistömenettelyyn yritetään ujuttaa läpi ”käytännöllisiin syihin” vedoten, on myös varsin erikoinen ja kyseenalainen.

– Sen sijaan, että muutos tehtäisiin perustamissopimukseen, pyritään hyödyntämään ns. passarelle-säännöksiä. Menettelyssä neuvosto tekee aloitteen ja kuulee kansallisia parlamentteja. Mikäli parlamentit eivät vastusta muutosta kuuden kuukauden sisällä, neuvosto voi hyväksyä päätöksen kuultuaan Euroopan parlamenttia. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että eduskunta vastustaa esitettyä muutosta, jotta EU ei pääse anastamaan kansallista päätäntävaltaamme verotuksesta, Vähämäki linjaa.

SUOMEN UUTISET