Hallitus kertoi eilisellä kyselytunnilla tekemistään muutoksista osinkoverouudistukseen. Alle 150 000 euron osingoista, jotka jäävät alle kahdeksan prosentin tuottovaatimuksen, verotetaan 25 prosenttia pääomatulona. 150 000 euron rajan ylittävältä osalta veronalaista tuloa on 85 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki ei ole tyytyväinen korjausliikkeeseen:
– Hallitus luo rajun progressiokynnyksen 150 000 euron kohtaan. Veroprosentti 150 000 euroon asti on 7,5 %, tämän jälkeen 27,2 %. Ennen listaamattomista yrityksistä kannatti nostaa 60 000 euroa verovapaana. Nyt tämä raja on nostettu 150 000 euroon. Tämä aiheuttaa erinäisiä käyttäytymismuutoksia, ja kannustaa erityisesti nostamaan rahat ulos yrityksestä osinkoina 150 000 euroon asti, jolloin selviää verrattain alhaisella 7,5 % verokannalla.
– Aiemmin 150 000 euron osingoista maksettiin pääomaveroa 13,4 prosenttia. Hallituksen kehysriihipäätöksen jälkeen maksetaan enää 7,5 prosenttia. Kannustaako tämä hallituksen mukaan pitämään rahaa yrityksessä?
Vähämäki ihmettelee, miksi hallitus ei laskenut tuottovaatimusta neljään tai viiteen prosenttiin, kuten Hetemäen verotyöryhmän mallissa, ja luonut samalla enemmän veronalaisen tulon portaita minimoidakseen edellä mainitut käyttäytymisvaikutukset.
– Tämä on perussuomalainen malli ja sellainen, joka nimenomaan kannustaa pienyrityksiä, joihin käytännössä kaikki työpaikat nykyään syntyvät. Malli myös säilyttää pääomaa suuremmissa yrityksissä.
– Listattujen yritysten osinkoihin tehty osinkoveromuutos olisi puolestaan voitu toteuttaa siten, että tiettyyn euromäärään asti osingot olisivat olleet kevyemmin verotettuja. Tämä olisi kannustanut etenkin piensijoittajia sijoittamaan osakkeisiin.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
