Monikansalliset pörssiyhtiöt ovat viime vuosikymmeninä siirtäneet työpaikkoja Suomen rajojen ulkopuolelle. Perheomistuksessa olevat pienet ja keskisuuret yritykset yrittävät pitää työntekijöistään huolta myös huonoina aikoina. Aina se ei ole helppoa, tietää sahuri ja kansanedustaja Teuvo Hakkarainen.

VIITASAARELAINEN kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on ottanut eduskunnassa sydämenasiakseen pienyrittäjien toimintamahdollisuuksien parantamisen. Yli 30-vuotinen työhistoria vuodesta 1962 lähtien toimineessa Haka-Woodin perheyrityksessä Viitasaaren Kymönkoskella antaa hänelle siihen hyvän pohjan.

– Yrittämisen ja työllistämisen kustannuksiin ei ole puututtu millään lailla, Hakkarainen arvostelee nykyhallituksen elinkeinopolitiikkaa.

– Myös aloittavan yrityksen on tehtävä tulosta ja työn sivukustannuksiin on pystyttävä puuttumaan.

Hakkarainen muistuttaa, että yleensä uusi työntekijä tuottaa firmalle tappiota, ennen kuin hän oppii työnsä. Sitten, kun työ on opittu, kannattaa osaavasta ammattilaisesta pitää kiinni hänen iästään riippumatta.

– Mikään yritys ei halua luopua hyvästä työntekijästä, eikä kukaan ota ketään töihin sanoakseen hänet irti. Meidänkin sahalla ne jo 40 vuotta töissä olleet ovat niitä parhaita työntekijöitä.

Yritysvero Viron malliin

Hakkaraisen löytää monia poliittisia ohjauskeinoja, joita käyttämällä Suomen pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät työllistämään lisää ihmisiä ja turvaamaan jo olemassa olevat työpaikat.

– Hallitus voisi helpottaa kotimaisten yrittäjien toimintaa sillä, että täällä siirryttäisiin Viron mallin mukaiseen yritysverotukseen. Siellä ei veroteta yritykseen jätettyä, eli jakamatonta voittoa. Tällöin yritys voisi käyttää senkin rahan toimintansa kehittämiseen.

Toisena, varsinkin aloittavia yrityksiä auttavana toimenpiteenä Hakkarainen näkee yritysten tuotteistaan ja palveluistaan valtiolle tilittämän arvonlisäveron kehittämisen. Nyt yritys joutuu arvonlisäveron piiriin, mikäli sen veronalainen liikevaihto on vähintään 8 500 euroa vuodessa.

– Monen pienyrityksen kaatuminen voitaisiin estää, mikäli veronalaisuuden alarajaa nostettaisiin 50 000 euroon. Nykyinen alaraja on aivan liian matala, Hakkarainen tietää.

Yrittäjä tekee pitkää päivää

Moni yksin yrittävä tai perheyrityksen vetäjä tekee kohtuuttoman pitkää päivää leipänsä eteen. Oma jaksaminen on koetuksella, ellei lepoon ja palautumiseen jää aikaa. Tämä koskee erityisesti pieniä maaseutuyrityksiä: Hakkarainen tuntee esimerkiksi kyläkauppiaan, joka pystyy pitämään lomaa vain päivän tai kaksi vuodessa.

– Maatilataloudessakin lomitusrenkaat ovat osoittautuneet toimiviksi, Hakkarainen pohtii.

– Täällä Viitasaarellakin on paljon yrittäjiä, jotka olisivat valmiita lähtemään samanlaisiin renkaisiin. Silloin yrittäjä voisi pitää viikon tai kahden viikon pituisen loman, ja samalla synnytettäisiin uusia työpaikkoja.

Konkurssilakia on korjattava

Hakkaraisten perheyritys sahaa korkealuokkaista kotimaista koivua teollisuuden tarpeisiin sekä Suomeen että ulkomaille. Hakkarainen on matkustanut ja konsultoinut saha-alan töissä muun muassa Pohjois- ja Keski-Amerikassa. Hän sanoo, että suomalaisissa metsissä kasvanut raaka-aine ja tekijöiden osaaminen pärjäävät mainiosti kilpailussa maailmanmarkkinoilla, jos yrittämistä ei kampiteta poliittisin päätöksin.

– Yrityksemme raaka-aine kerätään metsistä 200 kilometrin säteeltä Viitasaarelta. Täältä on pitkä matka vientisatamaan. Maaseudulla työmatkaa voi päivittäin kertyä helposti 30-40 kilometriä, joten polttoaineverojen hölmöt korotukset kertautuvat. Olen laskenut, että Itämeren laivaliikenteelle tulossa oleva rikkidirektiivi lisää sahatavaran vientikuluja seitsemän euroa kuutiolle.

Yrittämisen riskeihin kuuluu aina mahdollisuus konkurssiin. Pahimmillaan konkurssin tehneellä henkilöllä on edessään vuosia kestävä velkavankeus. Tänä keväänä Hakkarainen yrittää hankkia eduskunnasta sata edustajaa tekemänsä lakialoitteen taakse. Se korjaisi vuonna 2004 muutettuun konkurssilakiin jääneen vääryyden.

– Lakiin jäi aukko, jonka seurauksena tuomioistuin voi hyväksyä konkurssisaatavan toteamatta sen oikeaa määrää. Näin konkurssituomiolla määritelty maksuvelvoite voi olla virheellinen. Se on luonut tilanteen, jossa konkurssivelkoja voi käyttää kirjanpidossa velan todelliseen määrään perustumatonta ja konkurssituomiolla vahvistettua saatavaa tuloksensa lisäämiseen. Se vaikuttaa esimerkiksi pankkien taseiden vertailukelpoisuuteen Suomen ja muiden maiden välillä, Hakkarainen tietää.

 Fenestran konkurssi jätti 160 työttömäksi

Hakkarainen on erityisen pahoillaan viitasaarelaisia työllistäneen ikkuna- ja ovivalmistaja Fenestran konkurssista. Yhtiön pitkään jatkunut toiminnan tappiollisuus ja rahoituksen puute johtivat ovien sulkemiseen Fenestran tehtailla.

– Viitasaarelle tuli kerralla 160 työtöntä. Se tarkoittaa, että Viitasaaren työttömyysprosentti on 23, Hakkarainen puistelee päätään.

Fenestran liikevaihto romahti rakennusmarkkinoiden heikentyneen kehityksen ja yhtiön Kuopion tehtaan ylösajovaiheessa syntyneiden kustannusten vuoksi. Yhtiöllä on ikkunatehtaat Kuopiossa ja Tallinnassa sekä ovitehdas Viitasaarella. Suomessa Fenestralla on 335 ja Virossa 77 työntekijää ja toimihenkilöä.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.

MARTTI LINNA