Putkonen: Valtaa tuli – käytetään sitä

– Tuleva valtuustokausi on niukkuuden jakamista. Mihinkään suuriin uusiin menoeriin ei ole varaa, perussuomalaisten työmies Matti Putkonen muistuttaa uunituoreita kunnanvaltuutettuja.

Perinteiset valta-asemat järkkyivät lähes kaikissa kunnallisissa valtuustoissa. Perussuomalaisista tuli näiden vaalien myötä varteenotettava kuntapuolue. Hämmennys ja jopa pelko vanhoilla vallanpitäjillä on käsin kosketeltavissa. ”Osaavatko, ymmärtävätkö ja tietävätkö ne mitään kunnallisesta päätöksenteosta?” kyselevät vanhat vallanpitäjät. Samat voimat todistavat nyt, ettei kunnallisessa päätöksenteossa ole hallitus/oppositioasetelmaa. Nyt tarvitaan yhteisiä konsensuspäätöksiä kuntamme kehittämiseksi.

Nöyrästi – ei nöyristellen

Meidän on otettava vaalivoittomme kautta tuleva kuntalaisten luottamus nöyrästi vastaan. Emme saa kulkea takki levällään. Emme myöskään pilkkaa vaalien hävinneitä eli muita puolueita. Meidän ei tarvitse myöskään nöyristellä ketään. Olennaista on, että pidämme jatkossakin tiivistä yhteyttä kuntalaisiin eli toreilla teltat pystyssä. Perussuomalaiset ovat vaalien välilläkin tavattavissa. Perussuomalaisuuteen ei kuulu minkäänlaisten eliittiryhmien muodostaminen. Ei kunta-, piiri- eikä puoluetasolla. Jokainen puolueen jäsen ja kannattajamme on ainutlaatuisen arvokas ja tärkeä menestyksemme tekijä.

Valtion kassa hupenee – kuntien kunto heikkenee

Tuleva valtuustokausia on niukkuuden jakamista. Mihinkään suuriin uusiin menoeriin ei ole varaa. Nyt on keskityttävä kuntien talousarvion painopisteiden valintaan ja ohjaukseen. Miksi näin?

Kaksi edellistä hallitusta ovat holtittomalla ja vastuuttomalla talouspolitiikalla tuhonneet taloutemme pohjan ja saattaneet valtiontalouden katastrofaaliseen tilaan. Merkittävin tekijä on euron tukipaketit. Aina kaikkiin taloudellisiin sitoumuksiin ja takuisiin on varattava vastaava määrä euroja. Niille on löydettävä katetta valtion budjetista tulevina vuosina joko leikkauksin tai lisätuloina eli veron ja veroluonteisten maksujen korotuksilla. Kuntien elämänlankana toimivia valtionosuuksia joudutaan leikkaamaan samassa suhteessa millä Suomi osallistuu euron tukemiseen.

Näytön paikka

Valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa tehtävät päätökset koskevat arkipäivän asioita. Näiden päätösten vaikutukset kohtaavat jokapäiväisessä elämässä. Olisi sitten kysymys lastenhoidosta, terveydenhuollosta tai vanhuksista huolehtimisesta. Jokainen perussuomalainen kuntavaaliehdokas ja nyt valittu valtuutettu on todellinen asiantuntija eli arkipäivän asiantuntija.

Meidän valtuustoryhmien on tehtävä yhteistyötä ja haettava kumppanuuksia. Yhteistyötä ei tehdä kenenkään ehdoilla vaan tasavertaisena kumppanina. Jos ei löydy yhteistyökumppaneita, niin sitten äänestetään. Meillä on oltava esittää selkeät ja perustellut vaihtoehdot. Valtuustokauden alussa saattaa useissa kunnissa syntyä asetelma ”muut valtuustoryhmät meitä vastaan”. Sitäkään tilannetta ei pidä kavahtaa. Kysymyshän on asetelmasta, jolla mitataan valtuutettujen linjan pitävyyttä.  Tällainen tilanne vaatii valtuustoryhmältämme ”pitkää piuhaa ja suuria sulakkeita”. On jaksettava perustella vaihtoehtoamme ja ennen kaikkea julkisesti.

Me pystymme pitämään linjamme niin sopien kuin sotienkin. Olennaista on, että tuomme vaalilupauksemme mahdollisemman julkisesti valtuustoistunnoissa esiin. Yksi vaaliohjelmamme keskeinen vaatimus oli palvelujen jalkauttaminen eli hajauttaminen. Se on taloudellisestikin kustannusneutraali. Toinen merkittävä tavoitteemme oli puolustaa oman kunnan yrittäjiä ja sitä kautta työllisyyttä. Tämän tavoitteen varmistamiseksi kannatta tehdä heti ensimmäisissä valtuustonkokouksissa aloite kunnan hankinta- ja kilpailuttamisohjesäännön muuttamiseksi niin, että sen avulla turvataan suomalaisten ja omankunnan yrittäjien työllisyys.

Jaettu valta pysyvää

Vaalivoitollamme saamme kunnallisiin hallituksiin ja lautakuntiin sekä kunnallisyhteiselimiin ja – yrityksiin edustukset. Kun käydään neuvottelut muiden valtuustoryhmien kanssa, on pidettävä puolensa, jotta vaalitulos näkyy myös näissä edustuksissa. Paikkojenjako on matematiikkaa ja politiikkaa. Ette ole yksin,  vaan tukenanne ovat tarvittaessa puoluetoimisto ja piirijohto. Paikkajaossa on kysymys myös politiikasta. Esimerkiksi lautakuntien painoarvot ovat erilaisia, vaikka jokainen lautakunta on tärkeä. Kunnan taloudelliset ja palveluihin liittyvät päätökset tehdään valtuuston ja hallituksen lisäksi teknisessä – ja sosiaalilautakunnassa.

Osaamista on meidän jäsenistössämme laajalti. Siksi kannattaa jakaa paikkoja mahdollisimman monelle. Paikkoja ei pidä täyttää vain valtuutetuilla, vaan kaikki ehdokkaamme ovat osaavia ja käyttökelpoisia moniin paikkoihin, joita tulee nyt perussuomalaisille jakoon. Kannattaa myös harkita – missä se vain on mahdollista – että valtuustoryhmien kokoukset pidetään yhteiskokouksina kaikkien perussuomalaisten lautakunta- ja muiden edustuspaikkojen haltijoiden kanssa yhdessä. Näin vuorovaikutteinen tiedon kulku on saumatonta.

Kiitos ja katseet tulevaan

Jälleen kerran Te teitte sen. Muutitte rysäyksellä kuntien poliittisen kartan. Varmistitte vaalityöllänne perussuomalaisten pysymisen suurten puolueiden kastissa. Meidän on muistettava, että meidän on lunastettava paikkamme joka ainoa päivä. Sen teemme, kun pidämme lupauksistamme kiinni. Olemalla jatkossakin avoimia, aitoja ja rehellisiä. Näillä arvoilla Te voititte eduskuntavaalit ja nyt kuntavaalit. Te olette historian tekijöitä. Arvostakaa sitä reilusti!

Meillä oli 229 kunnassa ehdokkaat. Nyt on saatu sillanpääasemat. Meidän on vahvistettava toimintaamme jokaisessa kunnassa. Kun meillä on jokaisessa näissä 229 kunnassa vähintään 10-20 aktiivista jäsentä kahden seuraavan vuoden aikana,  olemme seuraavien eduskuntavaalien jälkeen suurin puolue. Silloin muuttuu niin Suomen Eurooppa-politiikka kuin sisäpolitiikkakin. Pääsemme toteuttamaan perusmottoamme käytännössä: Ensin suomalainen työ ja yrittäminen – ja jos jää aikaa ja rahaa – sitten maailman parantaminen.

(Teksti on julkaistu Perussuomalainen-lehden numerossa 13/2012)

Teksti: Matti Putkonen