PS ARKISTO
Mahdollinen EU:n liiallisen alijäämän menettely on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta. Otamme varoituksen vakavasti. Olemme ryhtyneet jo sopeutustoimiin, mutta lisää toimia tarvitaan tulevina vuosina, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra.
Olen varoitellut Suomen valtion velkakehityksestä tasaisin väliajoin – viimeksi eduskunnassa velkajarrukeskustelussa – ja monien mielestä liian negatiivisesti ja turhia piruja seinille maalaillen. Kuluvana vuonna valtion budjettitalouden alijäämä ilman korkomenoja on noin 11 miljardia euroa. Otamme velkaa lisää siis valtavan määrän.
Valtiolla on velkaa pian jo 200 miljardia euroa. Tämä siis siitä huolimatta, että olemme päättäneet julkista taloutta vahvistavista toimista jo nyt 10 miljardin edestä. Menoja on karsittu ja verojakin jouduttu korottamaan. Suhdanne on ollut valitettavan huono, joten julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet hidastavat velkaantumista täydellä painollaan vasta suhdanteen käännyttyä. Ja kyllä, leikkaukset leikkaavat myös kasvua lyhyellä aikavälillä.
Tekemättä ei voi silti jättää. Tilanne maailmalla ei ole helpottanut urakkaa: tullikilpailut, sota Ukrainassa. Kasvu on vaatimatonta Saksassa, joka on meille keskeinen vientimaa. Ja kaiken sen päälle Suomen melko tavalla vaatimaton kasvu jo 18 vuoden ajan.
EU:n finanssipoliittiset säännöt rakennettiin aikanaan epätäydellisen talous- ja rahaliiton osaksi estämään jäsenmaiden ylivelkaantumista.
EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä komissio ensin esittää tämänkertaisessa raportissaan arvion alijäämäkriteerin rikkoutumisesta. Tämän jälkeen komissio esittää EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle (Ecofin) menettelyn käynnistämistä ja suositukset tilanteen korjaamiseksi. Neuvosto hyväksyy menettelyn käynnistämisen ja suositukset tilanteen korjaamiseksi määräenemmistöllä.
Suosituksissa tilanteen korjaamiseksi jäsenmaalle asetetaan julkisen talouden sopeutuspolku (niin sanottu korjaava nettomenopolku), jota noudattamalla alijäämä saadaan alle 3 prosentin. Jos jäsenmaa ei noudata korjaavaa nettomenopolkua, maalle voidaan määrätä sakko. Varsinaisia sakkoja ei ole vielä ikinä määrätty.
Suomen kansantalouden perimmäinen ongelma on yhtäältä talouskasvun puute, toisaalta liialliset rakenteelliset menot julkisessa taloudessa. Menojen karsimista täytyy jatkaa seuraavassa hallitusohjelmassa.
Arvioni on, että noin 10 miljardin sopeutuskokonaisuus on välttämätön. Emme voi teeskennellä ja uskotella kasvun riittävän.
Seuraavan hallituksen ohjelma talouspolitiikan osalta tulee olemaan siis kriittinen Suomen luottokelpoisuuden kannalta. Velkasuhde on saatava laskuun vuodesta 2027 alkaen. Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan.
Puolustusmenojen raju kasvu iskee erityisesti vuosikymmenen loppupuolella. Sote-menot jatkavat ripeää kasvuaan.
Soten kokonaisuuden osalta on selvää, että nykyinen malli johtaa suuriin ongelmiin ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan valuvikaista rahoitusmallia. Tämän hallitus ei suuriin muutoksiin ehdi, sillä valmistelu vie kauan aikaa ja se on tehtävä huolellisesti tietoon perustuen.
Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on realismia. Tämä vain korostaa sitä, mitä olemme tähän saakkakin tehneet. Yhtäältä säästäneet, toisaalta luoneet kasvutoimia, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kasvu syntyy liiketoiminnasta, yksityiseltä sektorilta.
Tarvitsemme entistä enemmän realismia ja kykyä tunnustaa ikävät tosiasiat. Tehottomiin yritystukiin ei ole varaa, työn pitää olla kannustavaa, tulonsiirtoihin nojaava maahanmuutto on huono diili.
Tarvitsemme kansantalouden kokonaisvaltaisen kasvuremontin. Sen täytyy koostua koulujemme opetuksen ja oppimisen korjauksesta, vaatimustason nostosta kaikkialla, perusteellisesta priorisoinnista ja menoleikkauksista sekä rakenneuudistuksista. Terve kasvu syntyy markkinatalouden pohjalta, ei ylläpitämällä OECD-maiden suurimpiin kuuluvaa julkista sektoria tai keksimällä uusia tukia jaettavaksi sinne tänne.
Olemme tehneet jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen kertoo siitä, että kymmenien vuosien aikana tehty väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin tuloksiin. Suuntaa on muutettava nyt, kun ulkopuolellakin nähdään Suomen valtiontalouden heikko kehitys.
Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu.
Otamme varoituksen vakavasti. Toimiin on jo ryhdytty, ja sopeutuksia viedään edelleen täytäntöön budjettiriihen päätösten mukaisesti. Kasvun oraita on onneksi myös näkyvissä: jäänmurtajia, energiaklusterin tapahtumia, investointeja ja kotitalouksien kasvavia kulutussuunnitelmia.
Nyt vain täytyy jatkaa ja tehdä vielä paremmin.
RIIKKA PURRA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kritisoi Suomen kasvavia EU-kuluja. VM:n laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 840 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 798 miljoonaa euroa.
Eduskunta on tänään aloittanut valtion ensi vuoden budjetin käsittelyn. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa, että ilman taloudellisia voimavaroja maa on vaarassa menettää suvereniteettinsa. Purra varoitti oppositiota siitä, että punavihreä populismi johtaa lopulta turmion tielle. - Jokaista säästöä vastustamalla ja uusia menoja esittämällä ei päästä eteenpäin, Purra sanoi puheessaan.
Edellisen hallituksen edustajat ovat viime aikoina väittäneet, että heidän korona-aikaan kasvattamansa valtion menot eivät kohdanneet silloisessa oppositiossa vastustusta. Tosiasiassa jo tuolloin, kriisin keskellä perussuomalaiset varoitti vasemmistohallitusta löysän rahanjaon seurauksista.
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi saattaa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. Hän kommentoi asiaa eduskunnassa tiistaina velkajarrua koskevassa lähetekeskustelussa.
Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi tuoreessa lausunnossaan, että Suomen julkista taloutta pitää jatkossa sopeuttaa noin 1,5 miljardilla eurolla vuosittain kunnes alijäämät poistuvat ja velka alkaa supistua. Kiitosta Suomi saa uudesta kansallisesta finanssipoliittisesta kehikosta. Valuuttarahaston mukaan uudistus osoittaa, että päättäjät ovat sitoutuneet julkisen talouden vakauttamiseen vahvasti yli puoluerajojen.
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.
Perussuomalaiset on aina ollut suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolue. Hallitus tekee hartiavoimin työmarkkinatoimia kotimaisen kasvun eteen, ja ilmassa on merkkejä siitä, että toimet alkavat tuottaa tulosta.
Viikon suosituimmat
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
