LEHTIKUVA
Lisätalousarvion keskeisin ehdotus on Ukrainalle annettavan puolustusmateriaalituen lisääminen, kertoi valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnalle tänään lähetekeskustelussa vuoden 2025 lisätalousarviosta.
Geopoliittinen tilanne on eskaloitunut nopeasti, ja eurooppalaisten valtioiden on jälleen kerran keskityttävä valtion ydintehtävään eli turvallisuuteen, aloitti valtiovarainministeri Riikka Purra.
– Hallitusohjelmassa on sitouduttu Ukrainan tukemiseen. Viimeisen viikon tapahtumat tarkoittavat sitä, että Euroopan ja Suomen on pakko kasvattaa rooliaan edelleen, ja ottaa vastuuta maanosastaan. Lisätalousarvion keskeisin ehdotus on Ukrainalle annettavan puolustusmateriaalituen lisääminen. Ukrainalle myönnettyjen tukipakettien 26 ja 27 puolustusmateriaalin korvaamiseksi ehdotetaan Ukraina 2023 -tilausvaltuuden kasvattamista 222,2 miljoonalla eurolla.
Purran mukaan puolustusmateriaalihankintoihin liittyvää Ukraina 2024 -tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavan yhteensä 623,8 miljoonalla eurolla.
– Jälkimmäisen valtuuden käytöstä aiheutuvista menoista 97 miljoonaa euroa katetaan Euroopan rauhanrahastosta saatavalla tulolla. Muilta osin valtuuksista aiheutuu lisämenoja aikaisintaan vuonna 2028. Tämä kaikki tarkoittaa käytännössä sitä, että Ukraina saa lisää aseellista tukea Suomelta, ja samalla kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat kasvavat.
Puolustusrahoituksen osalta on selvää, että asiat liikkuvat nyt nopeasti, muistuttaa Purra.
– Toisaalta meidän omassa maassamme on tehtävä uusia investointeja ja hankintoja maavoimien puolelle, kun merivoimat ovat saaneet korvettinsa. Ilmavoimien upouudet F-35–hävittäjät saapuvat pian.
– Suomalainen kenttäarmeija on parhaassa iskussa sitten toisen maailmansodan. Olemme varautuneet, koska olemme aina olleet realisteja. Monessa maassa laaja reserviarmeija ajettiin alas. Me emme onneksi olleet naiiveja. Viime kädessä suomalaisten paras turva on suomalainen reserviläinen ja asevelvollinen. Nykyisin olemme vahvasti sitoutuneet Natoon ja Euroopan unioniin, mutta liittokunnan yhteisestä puolustuksesta ja kollektiivisesta turvallisuudesta huolimatta meidän on aina ensisijaisesti lähdettävä siitä, että pidämme omasta puolustuksestamme huolta.
Lisätalousarviossa ehdotetaan tilausvaltuutta, joka nostaa suomalaisen puolustusteollisuuden aivan uusille urille.
– Tämä viime kädessä vahvistaa myös kokonaisturvallisuuttamme ja huoltovarmuuttamme, kun ampumatarvikkeita ja muuta kalustoa voidaan tilata lisää tarvittaessa kotimaiselta puolustusteollisuudelta.
– Haastavat ajat vaativat isoja päätöksiä, julkisen talouden ollessa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa. Meidän on toisaalta satsattava, Ukrainan tukemisen ohella, oman puolustuksemme vahvistamiseen. Hyvä puoli tässä kaikessa on, että suomalaisen puolustusteollisuuden kasvunäkymät ovat vahvat – viimeksi kuulimme TNT-räjähdetehdasinvestoinnista Poriin. Kranaattituotantoa on ajettu ylös ja niin edelleen.
– Tämä on aikamme kuva, hyvässä ja pahassa. Puolustusteollisuudella menee varmasti hyvin tulevina vuosina. Suomalaista osaamista pitää viedä maailmalle, välttämättömyydestä kannattaa tehdä hyve. Puolustusteollisuuden investoinnit ovat merkittäviä aluetaloudellisesti. Puolustusteollisuuspolitiikka on kokenut uudelleensyntymisen, Purra sanoo.
Vuoden 2025 lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 113 miljoonaa euroa, ja varsinaisten tulojen lisäys on 324 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä vähentävät valtion nettolainanoton tarvetta 211 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 12,3 miljardia euroa vuonna 2025.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
