

Valtiovarainvaliokunta tukee hallituksen linjauksia – Vähämäki: ”Taloutta hoidetaan vastuullisesti”
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta tukee hallituksen linjauksia julkisen talouden sopeuttamisesta. Valiokunta julkisti mietintönsä julkisen talouden suunnitelmasta 2017-2020 keskiviikkona.
Perussuomalaisia edustaa valiokunnassa Ville Vähämäki. Hän tuki hallituksen linjausta. Erityistä huomiota hän vaati pitkittyneestä taantumasta johtuviin sosiaalisiin ongelmiin sekä turvapaikanhakijoiden määrästä aiheutuneisiin kustannuksiin.
– Taloutta hoidetaan vastuullisesti. Velkaantuminen taittuu vuoteen 2020 mennessä. Sopeutus etenee. Toisaalta nyt on päästy jo leikkausmoodista pois ja lähdetään panostamaan kasvuun ja työllisyyteen. Talouskasvu on lähtenyt jo elpymään. Sitä ei pidä millään tavoin hidastaa vaan sitä pitää tukea, Vähämäki sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkoaamuna.
– Toisaalta jos katsotaan kuntien kannalta, kuntatalouden velkaantuminen on hidastunut. Samaan aikaan pystytään taloudellisesti hyvin vaikeana aikana tekemään mittavia panostuksia kasvuun ja vaikkapa tiestön lisäpanostuksiin.
– Me emme tee uusia säästöjä koulutukseen ja tutkimukseen. Haluaisin nostaa vielä esille maatalouden ongelmat, joista eilenkin salissa keskusteltiin. Kiinnittäisin huomiota myös siihen, että hallitusta kehotetaan kiinnittämään huomiota pitkittyneen taantuman esille tuomiin sosiaalisiin ongelmiin. Tämän tahtoisin vielä tuoda esille, Vähämäki korosti.
Valtionvelan kasvu taittuu vuonna 2020
Budjettitalouden tasapainon odotetaan heikkenevän väliaikaisesti ensi vuonna. Budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan ensi vuonna noin 5,8 miljardia euroa mutta sen arvioidaan kääntyvän laskuun niin, että se olisi 3,3 miljardia euroa vuonna 2020.
Valtionvelan määrän odotetaan kasvavan noin 11 miljardiin euroon vuonna 2017 ja edelleen noin 123 miljardiin vuonna 2020. Valtionvelan kasvun suhteessa BKT:hen arvioidaan kuitenkin taittuvan vuonna 2020, jolloin velan BKT-osuuden ennustetaan laskevan edellisen vuoden 53 prosentista noin 52 prosenttiin.
Hallitus pyrkii sopeuttamaan julkista taloutta nettomääräisesti noin neljä miljardia euroa vuoteen 2019 mennessä. Sopeutuspäätösten myötä tavoiteltu kokonaisuus on täyttymässä.
Perusturvan varassa olevista kannetaan huolta
Valiokunta on kuitenkin huolissaan muun muassa perusturvan varassa olevien tulotason riittävyydestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että säästöpäätösten vaikutuksia seurataan.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös maatalouden ongelmiin. Vaikeimmassa tilanteessa ovat nuoret viljelijät ja viime vuosina investoineet tilat.
Julkisen talouden suunnitelmissa suunnataan suuria panostuksia mm. liikennehankkeisiin. Uusia hankkeita käynnistetään kehyskaudella 764 miljoonaa euroa, minkä lisäksi väylästön korjausvelan kasvun pysäyttämiseen osoitetaan 964 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää näitä suuria panostuksia erittäin tärkeinä.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.