

Vasemmistoliitto tyytymätön mediajulkisuuteensa – julistaa mediaboikotteja kriittisiin medioihin, vaatii päästä myötämieliseen Hesariin
KOMMENTTI | Useat vasemmistoliiton näkyvät toimijat ovat vaikuttaneet viime päivinä pettyneiltä saamaansa mediajulkisuuteen.
Helsingin valtuuston grand-old-metelipetteri Paavo Arhinmäki valitteli Twitterissä, ettei hänen näkemyksiään raportoitu Helsingin Sanomissa. Hän kärisee:
”Tiedän olevani huomaamaton kuin harmaa tapetti.”
”Koko läsnäoloni jäi huomaamatta vaikka yritin vähän kertoa puheenvuorossani vasemmistoliiton näkemyksiä.”
”Minulla on selvästi Antti Kalliomäen kohtalo. Jos seisoisin päälläni, seisoisin tylsästi ja harmaasti.”
Tiedän olevani huomaamaton kuin harmaa tapetti.
Taas sen sai kokea.
Koko läsnäoloni jäi huomaamatta vaikka yritin vähän kertoa puheenvuorossani vasemmistoliiton näkemyksiä.
Minulla on selvästi Antti Kalliomäen kohtalo. Jos seisoisin päälläni, seisoisin tylsästi ja harmaasti. pic.twitter.com/bJeR5ZLs9C
— Paavo Arhinmäki (@paavoarhinmaki) November 4, 2021
Vasemmiston eduskuntaryhmyri Jussi Saramo vihoittelee kokoomuksen puoluelehti Verkkouutisille. Saramo ilmoittaakin mediaboikottinsa laajenemisesta:
”Tähän asti olen antanut haastatteluja kaikille medioille, paitsi persujen Suomen uutisille, joka ei sitoudu journalismin periaatteisiin eikä kuulu @JSNeuvosto. Eilen päätin että kokoomuksen Verkkouutiset on myös vajonnut niin epäluotettavaksi, ettei haastatteluja kannata antaa”.
Tähän asti olen antanut haastatteluja kaikille medioille, paitsi persujen Suomen uutisille, joka ei sitoudu journalismin periaatteisiin eikä kuulu @JSNeuvosto. Eilen päätin että kokoomuksen Verkkouutiset on myös vajonnut niin epäluotettavaksi, ettei haastatteluja kannata antaa 1/
— Jussi Saramo (@jussisaramo) November 4, 2021
Saramo kirjoitti aiheesta viisi twiittiä, jotka löytyvät täältä.
Mistä onkaan kyse?
Suomen Uutiset rohkenee tehdä muutaman huomion.
Ensimmäinen huomio: suomalainen mediayhteisö on yleensä suhtautunut varsin nihkeästi siihen, että hallitusvastuussa oleva poliitikko alkaa boikotoida epämieluisaksi kokemaansa mediaa. Kun aiheesta kohistiin 2015, asiaa kommentoi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Hänen mukaansa viranomaisten kuten ministereidenkin on tiedotettava asioista tasapuolisesti.
Toinen huomio: On hivenen erikoista, että Saramo kieltäytyy haastatteluista, joita ei ole edes pyydetty. Suomen Uutiset ei ole koskaan pyytänyt häneltä haastatteluja.
Kolmas huomio: Vasemmistoliiton oman pää-äänenkannattajan toimittaja Kai Hirvasnoro kertoi viime vuonna tehneensä valtavan määrän perussuomalaisia koskevia juttuja. Hän kirjoitti:
”Olen kirjoittanut tänä vuonna perussuomalaisista ennen tätä juttua 115 kertaa, enemmän kuin mistään muusta aiheesta. Ne ovat yleensä myös luetuimpia juttujani, mutta mielessä kalvaa jokaista aloittaessa kysymys siitä, onko tämä todellisuudessa vain mainosta heille.”
Hirvasnoroa kalvaa ajatus siitä, että hänen juttunsa saattavat toimivat mainoksina. Mitä niiden juttujen sitten pitäisi olla? Antimainoksia varmaankin. Kansan Uutiset kirjoittaa jatkuvasti juttuja, joiden nimenomainen tarkoitus on kilpailijan vahingoittaminen. Kansan Uutiset ei perussuomalaisten kohdalla vaivaudu haastattelemaan kohteitaan, vaan tykittelee niitä näitä silloin, kun arvelee näistä ”uutisista” olevan kilpailijalleen vahinkoa. Onko tällainen journalismi Jussi Saramon mielestä luotettavaa uutisointia? Ilmeisesti on.
Neljäs huomio: Saramo töpeksii twiitissään. Hän viittaa twiitissään @JSNeuvosto:oon, joka ei ole Julkisen sanan neuvosto vaan jonkinlainen Julkisen sanomisen neuvosto, jonka ylläpitäjästä ei kenellänkään ole tietoa. Tarkkuutta.
Lopuksi: Mistä on kyse silloin, kun vasemmistoliiton nimitoimijat vaativat päästä Helsingin Sanomiin, mutta kieltäytyvät vastaamasta, kun kyse on tavanomaisesta puoluelehden haastattelusta? Mistä tämä kombinaatio kertoo?
No varmaankin siitä, että vasemmisto ei kestä oman toimintansa kriittistä tarkastelua. Sekä siitä, että Helsingin Sanomat ei arvioi vasemmistopoliitikkoja kriittisesti.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kärähti töhrimästä omaa kaupunkiaan – poliisit paikalle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää