Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi lähes neljä vuotta sitten, 24. helmikuuta 2022 Venäjän hirmuhallitsijan Vladimir Putinin ilmoitettua erikoisoperaatiosta sotatoimien jo käynnistyttyä ja Venäjän joukkojen tunkeuduttua Ukrainan alueelle.
Tällä hetkellä Venäjä miehittää noin 15-20 prosenttia Ukrainan alueesta, kun huomioidaan myös vuonna 2014 miehitetty Krimin alue. Venäjän hallussa on myös osia Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueista, vaikkakin osan alueista Ukraina on saanut takaisin vastahyökkäyksissä.
Venäjän alkuperäiset tavoitteet, kuten pääkaupunki Kiovan nopea valtaus ja hallinnon kaataminen, epäonnistuivat täysin jo hyökkäyksen ensimmäisten kuukausien aikana, ja Venäjä joutui vetäytymään pohjoisilta ja osittain eteläisiltä alueilta. Sen jälkeen sota on muuttunut pitkälti asemasodaksi.
Ukrainan sodan kesto ohitti itärintaman tapahtumien keston
Venäjän hallinnon kannalta tuskalliseksi – jopa noloksi – tilanteen tekee se, että sunnuntaina, 4. tammikuuta sotatoimet Ukrainassa olivat jatkuneet jo yhtä pitkään kuin Neuvostoliitto oli sodassa Saksaa vastaan toisessa maailmansodassa.
Toisessa maailmansodassa Saksan ja Neuvostoliiton välillä käytyä sotaa kutsutaan yleisesti itärintamaksi. Sen alkupiste on Operaatio Barbarossa eli Adolf Hitlerin johtaman Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941.
Saksan ja Neuvostoliiton sotatoimet päättyivät vasta 2. toukokuuta 1945 Berliinin taisteluiden loppuessa Berliinin antautumiseen liittoutuneille. Tällöin Neuvostoliiton ja Saksan välinen sota oli kestänyt 1 411 päivää.
Näin ollen hirmuhallitsija Putin vietti 4. tammikuuta ”Hitler-päivää”, sillä Venäjän hyökkäyssota oli tuolloin jatkunut jo yhtä pitkään kuin Neuvostoliiton ja Saksan välinen sota.
Kremlissä ei aihetta tyytyväisyyteen
Sotahistorian tutkija, kolmen eri yliopiston dosentti Lasse Laaksonen katsoo, että vuosien mittaiseksi venynyt hyökkäyssota Ukrainassa tuskin aiheuttaa Kremlissä aihetta tyytyväisyyteen, kun vertailukohdaksi otetaan Saksan ja Neuvostoliiton välinen sota, johon Venäjällä liitetään suuria sankaritarinoita.
– Venäjän omassa, sisäisessä kertomuksessa jopa vähätellään länsivaltoja, jotka kuitenkin itse asiassa mahdollistivat Neuvostoliiton voiton.
Laaksonen toteaa, että Venäjällä vaalitaan 2. maailmansodan tapahtumista tarinaa, jossa Neuvostoliittoon hyökättiin ja Neuvostoliitto joutui ensin perääntymään, mutta suurten uhrausten kautta tarina päättyi voittoon eli Berliinin valtaukseen.
– Nyt Venäjä on käynyt Ukrainassa yhtä pitkään sotaa, joka alkoi erikoisoperaation nimellä. Jo siis pelkästään sodan pitkä kesto osoittaa, että Venäjän hallinnon puheet erikoisoperaatiosta olivat valheellisia.
Venäjällä lopputulos selitetään parhain päin
Putinin alaisuudessa Venäjällä tapahtuvan venäläisen historiankirjoituksen kontekstissa Ukrainan sodan pitkä kesto on erityisen negatiivinen asia. Loputtomiin todellisuutta ei voi peittää vahvallakaan propagandalla, dosentti Laaksonen katsoo.
– Epäilemättä myös kansan syvissä riveissä jo nähdään, että tilanne on outo. Vaikka kotirintamalla kärsitään, venäläisen tradition mukaisesti tapahtumista pyritään vaikenemaan ja kansan parissa keskitytään vain omaan arjessa selviytymiseen.
– Toki autoritäärisissä järjestelmissä vallanpitäjä eli Putin itse lopulta määrittelee, mikä lopputulos on voitto ja millaista tarinaa jatkossa kerrotaan. Vaikka Ukrainassa onnistuttaisiinkin saavuttamaan rauha, niin Putin voi halutessaan pyrkiä määrittelemään lopputuloksen voitoksi. Tosin en itse usko rauhaan lähiaikoina, sodan jatkamisella kun on edelleen laajaa kannatusta myös kansan keskuudessa, dosentti Laaksonen toteaa.