Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vastaili melko ympäripyöreästi Ylen Ykkösaamussa kuntien pakkoliitoksia koskeviin kysymyksiin.
Virkkusen mukaan linjaus on, että valtioneuvosto ja eduskunta antavat raamit, mutta hyvät ratkaisut löytyvät kuntatasolla.
Pakkoliitoksen kriteerejä mietitään ensi syksynä. Valmistelu alkaa valtiovarainministeriössä. Aiemminkin oli pakkomahdollisuus kunnille, jotka eivät voi suoriutua palveluvelvoitteistaan. Valtioneuvosto käytti mahdollisuutta muutaman kymmenen kertaa vuosikymmenten aikana.
– Se oli hyvin väljä muotoilultaan, mutta nyt haetaan hyvin tarkasti kohdennetut kriteerit ja menettelytavat.
Pakkoliitokset
yhtenäisille alueille
Pakkoa sovellettaisiin alueilla, jotka ovat jo kasvaneet yhteen ja ovat käytännössä samaa kaupunkia, mutta siellä on useita verotusalueita.
– Päätöksillä pitäisi olla myös asukkaiden enemmistön tuki, eli se edellyttäisi kansanäänestystä alueelle.
Kansanäänestys tehtäisiin koko valtioneuvoston toivomalla liitosalueella. Yle kysyi Virkkuselta, mitä hän vastaa niihin otaksumiin, että kansanäänestyksessä suurempi osapuoli jyräisi pienemmän kunnan asukkaiden näkemyksen?
– Kaikenkaikkiaan koko kuntarakenteessa haetaan ratkaisuita, joissa rakenteita ei katsota yksittäisen kunnan, vaan kokonaisuuden näkökulmasta. Samalla alueella voi olla hyvin ristiriitaiset edut ja varsinkin kaupunkiseuduilla, on tavallista, että osa kunnista hyötyy merkittävästi sijainnnistaan, eikä ole samalla tavalla kantamassa vastuuta koko alueen kehittymisestä, vaikka kunnat ovatkin hyvin riippuvaisia toisistaan.
Ei siis suoraa vastausta. Kysymys jatkui: ”on kuultu äänenpainoja, että kuntien itsehallinto kuitenkin nauttisi perustuslain suojaa. Tuleeko tässä vielä yhteentörmäyksiä perustuslain kanssa?”
– Luonnollisesti valmistelu tehdään huolella niin , että se on perustuslain ehtojen sisällä. Tärkeä ehto on juuri paikallisuuden näkökulma. Alueen täytyy vastata asukkaiden näkemystä paikallisuudesta. Se on yksi tärkeä reunaehto tässä valmistelussa, Virkkunen ymmyrteli.
Tuorin vertaus
Irakiin ja Kuwaitiin
Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori hämmästeli seudullisia äänestyksiä äskettäin Helsingin Sanomissa. Seudullisia kansanäänestyksiä ei ole aiemmin tehty. Äänestykset on tehty kunnittain.
Tuori vertasi pienemmän ja suuremman kunnan kansanäänestystä tilanteeseen, jossa Irak ja Kuwait olisivat vuonna 1991 äänestäneet yhdessä siitä, pitääkö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakin äänet luonnollisesti olisivat jyränneet pienemmän maan vastustavat äänet.
Tuorin mielestä ehdotus pakkoliitoksista pakottaa arvioimaan uudelleen koko kuntarakennelain.
Hän pitää myös selvänä, että syksyn aikana valmisteltava pakkoliitospykälä täytyy viedä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi. Valiokunta selvittää, onko se sopusoinnussa perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon kanssa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
