
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vastaili melko ympäripyöreästi Ylen Ykkösaamussa kuntien pakkoliitoksia koskeviin kysymyksiin.
Virkkusen mukaan linjaus on, että valtioneuvosto ja eduskunta antavat raamit, mutta hyvät ratkaisut löytyvät kuntatasolla.
Pakkoliitoksen kriteerejä mietitään ensi syksynä. Valmistelu alkaa valtiovarainministeriössä. Aiemminkin oli pakkomahdollisuus kunnille, jotka eivät voi suoriutua palveluvelvoitteistaan. Valtioneuvosto käytti mahdollisuutta muutaman kymmenen kertaa vuosikymmenten aikana.
– Se oli hyvin väljä muotoilultaan, mutta nyt haetaan hyvin tarkasti kohdennetut kriteerit ja menettelytavat.
Pakkoliitokset
yhtenäisille alueille
Pakkoa sovellettaisiin alueilla, jotka ovat jo kasvaneet yhteen ja ovat käytännössä samaa kaupunkia, mutta siellä on useita verotusalueita.
– Päätöksillä pitäisi olla myös asukkaiden enemmistön tuki, eli se edellyttäisi kansanäänestystä alueelle.
Kansanäänestys tehtäisiin koko valtioneuvoston toivomalla liitosalueella. Yle kysyi Virkkuselta, mitä hän vastaa niihin otaksumiin, että kansanäänestyksessä suurempi osapuoli jyräisi pienemmän kunnan asukkaiden näkemyksen?
– Kaikenkaikkiaan koko kuntarakenteessa haetaan ratkaisuita, joissa rakenteita ei katsota yksittäisen kunnan, vaan kokonaisuuden näkökulmasta. Samalla alueella voi olla hyvin ristiriitaiset edut ja varsinkin kaupunkiseuduilla, on tavallista, että osa kunnista hyötyy merkittävästi sijainnnistaan, eikä ole samalla tavalla kantamassa vastuuta koko alueen kehittymisestä, vaikka kunnat ovatkin hyvin riippuvaisia toisistaan.
Ei siis suoraa vastausta. Kysymys jatkui: ”on kuultu äänenpainoja, että kuntien itsehallinto kuitenkin nauttisi perustuslain suojaa. Tuleeko tässä vielä yhteentörmäyksiä perustuslain kanssa?”
– Luonnollisesti valmistelu tehdään huolella niin , että se on perustuslain ehtojen sisällä. Tärkeä ehto on juuri paikallisuuden näkökulma. Alueen täytyy vastata asukkaiden näkemystä paikallisuudesta. Se on yksi tärkeä reunaehto tässä valmistelussa, Virkkunen ymmyrteli.
Tuorin vertaus
Irakiin ja Kuwaitiin
Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori hämmästeli seudullisia äänestyksiä äskettäin Helsingin Sanomissa. Seudullisia kansanäänestyksiä ei ole aiemmin tehty. Äänestykset on tehty kunnittain.
Tuori vertasi pienemmän ja suuremman kunnan kansanäänestystä tilanteeseen, jossa Irak ja Kuwait olisivat vuonna 1991 äänestäneet yhdessä siitä, pitääkö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakin äänet luonnollisesti olisivat jyränneet pienemmän maan vastustavat äänet.
Tuorin mielestä ehdotus pakkoliitoksista pakottaa arvioimaan uudelleen koko kuntarakennelain.
Hän pitää myös selvänä, että syksyn aikana valmisteltava pakkoliitospykälä täytyy viedä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi. Valiokunta selvittää, onko se sopusoinnussa perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon kanssa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää