Raimo Vistbacka – perussuomalaisen puolueen ensimmäinen puheenjohtaja – toimi kansanedustajana kuusi kautta vuosina 1987-2011. Vistbacka oli myös liikenneministerinä Harri Holkerin hallituksessa liki vuoden, 333 päivää.
Vistbacka on hämmästynyt kuullessaan, että presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt hänelle tunnustuksen.
– Tämä oli kyllä yllätys. En olisi koskaan uskonut, että tähän päädytään, kun vuonna 1986 suostuin SMP:n ehdokkaaksi. En vieläkään oikein pysty tätä käsittämään.
Hän muistelee taakse jäänyttä aikaa hurjana menona.
– Olen nähnyt politiikan laidasta laitaan. Elämä politiikassa on ollut yhtä nousua ja laskua. Ministeriyden alkaminen tuli hyvin nopeasti, samoin sen päättyminen. Yksi puolue meni alta ja toinen syntyi tilalle. Kahdeksan vuotta, joista kaksi kautta puolueen ainoana kansanedustajana olivat haasteellista aikaa. Jotkut siihen aikaan kyselivät, että miten teidän ryhmässä päätöksen teko sujuu. Vastasin, että helppoa on, kun päätökset ovat aina yksimielisiä, Vistbacka veistelee.
Tasavallan presidentin nimityskirjeen luovutti puhemiehen edustustilassa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Hän korosti mm. sitä, että Vistbacka nautti ja nauttii edelleen eduskunnassa suurta arvostusta.
TEKSTI: SEPPO HUHTA
KUVA: MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
