LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ehdottaa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oikaistakseen vuonna 2000 eduskunnan suuressa valiokunnassa turpeen virheellisesti uusiutumattomaksi määritelleen päätöksen. Hän on eduskunnassa jättänyt asiasta toimenpidealoitteen.
Eduskunnan suuressa valiokunnassa äänestettiin 5.12.2000 turpeen määrittelemisestä uusiutuvaksi energianlähteeksi. Talousvaliokunnan ehdotus oli määritellä turve uusiutuvaksi. Äänten mentyä tasan arpa ratkaisi. Tämän myötä valiokunta yhtyi tuolloisen hallituksen kantaan, jonka mukaan turvetta ei määritelty uusiutuvaksi.
– Turve on Suomessa virheellisesti tieteen, tutkimustiedon ja näyttöön perustuvan tiedon vastaisesti määritelty poliittisella päätöksellä uusiutumattomaksi energianlähteeksi, huomauttaa Juha Mäenpää aloitteessaan.
Tuolloisen hallituksen tutkimustiedon vastaisen kannan puolesta äänestämistä esitti suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Edustaja Kiljusen ehdotusta kannatti vihreiden kansanedustaja Tuija Brax. Asian käsittely liittyi EU:n direktiiviin, jolla haluttiin suosia uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa.
– Tuolloin Suomea johti SDP: tasavallan presidenttinä toimi Tarja Halonen, pääministeri oli Paavo Lipponen ja ulkoministerin tehtävää hoiti Erkki Tuomioja, Mäenpää muistuttaa.
Turvetta muodostuu Suomessa enemmän kuin sitä vuosittain käytetään. Suomessa on 9,08 miljoonaa hehtaaria turvemaata eli noin kolmannes Suomen maapinta-alasta. Siitä 0,6 prosenttia on turvetuotantoon käytettyä pinta-alaa. Keskimääräinen turpeen kerrostumisnopeus on 0,38 mm vuodessa painotettuna Geologian tutkimuskeskus GTK:n tutkimien soiden syvyysalueiden pinta-alaan. Turvetta kasvaa vuosittain lisää 45 miljoonaa kuutiometriä.
– Turve siis lisääntyy, eli se on uusiutuvaa, Mäenpää huomauttaa.
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on muuttanut eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin pysyvästi. Suomen päätöksenteon kärkeen on noussut turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Tästä esimerkkeinä ovat Suomen liittyminen Natoon huhtikuussa 2023 sekä jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta päättäminen kesällä 2025.
– Luonnollinen jatkumo tälle olisi vuonna 2026 tutkimustiedon mukaisesti määritellä turve uusiutuvaksi energianlähteeksi, sillä eräs turpeen mainetta haittaava tekijä on sen poliittinen määrittely uusiutumattomaksi energiaksi. Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma sekä helposti ja hajautetusti varastoitava energiamuoto. On ymmärrettävä se, että turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus- ja huoltovarmuusteko, selittää Mäenpää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painottaa, että maaseutu on työn, yrittämisen, omistamisen, ruuantuotannon, energiaomavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden kautta perusta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
Eduskunnassa käytiin tiistaina keskustelua keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela linjaa turvetuotannon merkityksestä ja vaatii realismia takaisin turpeesta käytävään keskusteluun.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto puoltaa turvetuotannon palauttamista ja varautumista sen kasvattamiseen tarvittaessa. Puiston mukaan Suomi tarvitsee lisää säätövoimaa uusiutuvien energianvaihteluiden vuoksi, ja turve on yksi ratkaisu huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.
Viikon suosituimmat
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
