Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen tulevien koronarajoitusten valmistelusta ja tautitilanteisiin reagoimisesta.

Suomen koronatilanne on viime viikkoina hellittänyt ja huolimatta isoista tartuntamääristä on sairaala- ja varsinkin tehohoitoa tarvitsevien määrä lähtenyt laskuun. Naapurimaissa Tanskassa ja Norjassa tilanne on ollut samankaltainen ja niissä alettiin varsin ripeällä tahdilla purkamaan erilaisia koronarajoituksia.

Suomessakin rajoituksia on alettu purkaa asteittain.

– Koronarajoituksten oikeasuhtaisuudesta ja välttämättömyyksistä on esitetty laajaa kritiikkiä ja muun muassa ravintola- ja kulttuurialalla ollaan tuskastuneita rajoituksista aiheutuviin ongelmiin toiminnassa. Rajoitusten purku otetaan ilolla vastaan, mutta toisaalta aikataulut ja linjanvedot eri toimialojen välille ovat edelleen kummallisia, Jussi Wihonen sanoo.

Sekavat päätökset lisäävät epävarmuutta

Esimerkiksi pääasiassa ruokaravintoloina toimivien ravintoloiden aukioloaikaa pidennettiin kolmella tunnilla, mutta alkoholia tarjoavien ravintoloiden aukiolorajoitukset pysyivät ennallaan. Sosiaali- ja terveysministeriö uutisoi päätöksestä ”ravintolarajoituksiin kevennyksiä”, vaikka tosiasiassa samalla ilmoitti jatkavansa ravintoloiden rajoitusten voimassaoloa maaliskuun loppuun.

– Vain muutama päivä myöhemmin ilmoitettiin uusista lievennyksistä rajoituksiin. Tapahtumien osalta tilanne on se, että esimerkiksi jääkiekon Liigassa Oulussa voidaan ottaa yleisöä täydellä kapasiteetilla, useilla paikkakunnilla 50 % täyttöasteella, mutta esimerkiksi Helsingissä vain 50 henkilöä, Wihonen ihmettelee.

Wihosen mukaan rajoitusten asteittaisen purkamisen voi ymmärtää sillä, ettei tautitilanteen haluta pahenevan kerralla.

– Mutta kun ilmoitetaan, että ”tilannetta tarkkaillaan kaksi viikkoa”, tarkoittaa se lisää tuskaa yrittäjille, opiskelijoille ja harrastajille.

Yrittäjät tarvitsevat selkeää tietoa nopeasti

Wihonen ihmettelee, miksi yrittäjille ja toimijoille ei löydy ymmärrystä.

– Yritysten ja harrastusten toiminnat eivät lähde käyntiin sormia napsauttamalla, varsinkin kun korona-aika on jo valmiiksi verottanut taloutta ja työntekijöiden määrää. Rajoituksia on saatu tehtyä nopealla aikataululla, mutta niiden purkamisella ei ole tuntunut olevan suurta kiirettä. Yrittäjille ja eri toimijoille jo päivä tai kaksi merkitsee valtavaa eroa valmistautumisessa ja toiminnan pyörittämisessä.

Wihosen mukaan on liian optimistista odottaa, ettei uusia korona-aaltoja tulisi lähikuukausien aikana tai ettei rajoituksia enää tarvittaisi. Tärkeää olisi Wihosen mielestä kuitenkin se, että kun yhteiskuntaa lähdetään nyt avaamaan, niin luodaan toimintatavat ja -mallit, joilla pystytään elämään, vaikka tilanne heikentyisi.

– Rajoitettu yhteiskunta ei voi olla mikään normaali tila. Varmasti rajoitustoimilla ei voida miellyttää kaikkia osapuolia, mutta yrittäjät ja eri toimijat ansaitsevat saada tietää, mihin heidän elinkeinonsa ja toimintansa rajoittamiset perustuvat ja millä aikataululla rajoitukset ovat tulossa ja milloin niistä voitaisiin luopua.

Rajoituksia ei pidä asettaa vain varmuuden vuoksi

Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, että miten hallitus aikoo jatkossa pitää yhteiskuntaa avoimena koronatilanteesta huolimatta ja miten hallitus aikoo huolehtia, että jos rajoituksia joudutaan jälleen julistamaan, ne ovat ehdottomasti välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, eikä rajoituksia tehdä vain varmuuden vuoksi.

– Ovatko esimerkiksi viimeisten kuukausien aikana olleet rajoitukset olleet hallituksen mielestä ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhtaisia ja onko hallituksen mielestä sen saama kritiikki koronarajoitusten suhteen ollut oikeutettua?

SUOMEN UUTISET