Hoiva-ala on viime vuosina ollut toistuvasti otsikoissa puutteiden ja epäkohtien vuoksi. Poliisi tutkii vanhusten kuolemantapauksia, ja keskustelu hoidon laadusta on kiihtynyt. Sosiaali- ja terveysministeriksi nousevan Wille Rydmanin mukaan ongelmat ovat todellisia.
– Ilmiselviä puutteita on. Osaltaan vaikuttaisi olevan niin, että joissakin hoivayksiköissä – yksityisiä toimijoita on ollut paljon otsikoissa – ehkä mennään vähän siitä, missä aita on matalin. Näin ei voi olla, Rydman toteaa MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
Rydman korostaa, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien potilaiden kohdalla hoidon laadun merkitys korostuu entisestään.
– Kun on kyse yksilöistä, joiden voi olla hankala puolustaa itseään, sitäkin tärkeämmäksi muodostuu se, että palvelutaso, sitoutuminen ja hoiva ovat laadun mukaisia. Tässä on ihan selviä puutteita, Rydman katsoo.
Kielitaidossa on merkittäviä ongelmia
Rydman nostaa Asian ytimessä -ohjelmassa esiin toisen keskeisen ongelman: hoivahenkilöstön riittämättömän kielitaidon.
– Toinen selvä puute on, että meillä on enenevässä määrin hoivahenkilökuntaa, joka ei kykene antamaan palvelua tai kommunikoimaan suomeksi tai ruotsiksi Suomessa, Rydman kertoo.
Erityisesti iäkkäiden ja muistisairaiden potilaiden kohdalla yhteisen kielen puute voi hänen mukaansa muodostua vakavaksi riskiksi.
– Silloin kun puhutaan hyvin iäkkäistä ja varsinkin muistisairaista, tämä muodostaa merkittävän potilasturvallisuusriskin. Se on sellainen aihepiiri, johon toivon vielä tämänkin hallituskauden puitteissa kykeneväni puuttumaan, Rydman sanoo.
Kielitaitovaatimuksia kiristettävä hoiva-alalla
Rydmanin mukaan kielitaitovaatimuksia on syytä tarkastella kriittisesti. Hänen mielestään keskeisissä hoivatehtävissä on tärkeää kyetä kommunikoimaan sillä kielellä, jota potilas äidinkielenään puhuu. Kysyttäessä, tarvitaanko nykyistä tiukemmat vaatimukset, Rydman vastaa selkeästi:
– Kyllä monessa tapauksessa näin.
Ministeriksi nouseva Rydman kertoo, että asiaa ryhdytään selvittämään.
– Tätä lähdetään käymään läpi, miten sitä voidaan säädöstasoisesti tai muuten viedä eteenpäin.
Painopiste palvelujen kehittämisessä
Ylen haastattelussa Rydman sanoi, että hän aikoo pitää kiinni hallinnonalaansa koskevista säästöpäätöksistä.
– Sovituista menosopeutuksista pidetään luonnollisesti kiinni. Nyt on kysymys niiden pöydällä olevien asioiden loppuunsaattamisesta, joita Kaisa Juuso on sinänsä ansiokkaasti monelta osin jo vienyt eteenpäin, Rydman selvittää Yle Uutisille.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluja ohjaavat tiukat talousraamit, Rydman haluaa siirtää painopistettä palvelujen sisällölliseen kehittämiseen.
– Uskon, että sosiaali- ja terveyspalveluja Suomessa on mahdollista kehittää laadullisesti parempaan suuntaan, ja tällaisia esimerkkejä tältä hallituskaudelta jo löytyykin.
Tehostamisen varaa on aina
Hän mainitsi esimerkkeinä lastensuojelulain kokonaisuudistuksen etenemisen, nuorille toteutetun terapiatakuun sekä Juuson edistämän omalääkärimallin.
Rydman ei ottanut Ylen haastattelussa kantaa uusiin mahdollisiin säästökohteisiin, vaan hän haluaa ensin perehtyä ministeriön ajankohtaiseen tilanteeseen. Hän arvioi, että linjaukset selviävät viimeistään huhtikuun kehysriiheen mennessä.
– Epäilemättä tehostamisen varaa on aina. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa laadullisesti heikompaa hoitoa, Rydman toteaa.
Hänen mukaansa tavoitteena on löytää uusia tapoja tuottaa palveluja vähemmällä rahalla ja kohdentaa voimavaroja kaikkein keskeisimpiin sote-palveluihin.