Harvinaislaatuisessa yhteishaastattelussa valtiovarainministeri Riikka Purra ja talouselämän raskaan sarjan vaikuttaja Björn Wahlroos pohtivat taustasyitä Suomea vaivaavalle hitaalle talouskasvulle ja ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.
Nykytilanteen taustalla on useita rakenteellisia ongelmia, varsinkin ajallaan tekemättä jääneitä uudistuksia.
Suomen hallituksen talouspolitiikka, reformit ja valtion tämän vuoden budjetti jatkavat määrätietoista sopeutusta velkasuhteen vakauttamiseksi ja talouden vahvistamiseksi. Valtiovarainministeri Purra kuitenkin muistuttaa, että julkisen talouden sopeutustoimet olisi pitänyt aloittaa jo finanssikriisin jälkeen.
– Ihan viimeistään se merkittävä sopeutus olisi pitänyt aloittaa jo 2011, eli finanssikriisin jälkeen Jyrki Kataisen hallituksessa, mutta silloin valtiovarainministeri kyseisessä hallituksessa oli demari, joka heristeli sormeaan kreikkalaisille. Suomi uskoi, että me handlataan tämä koko homma, Purra toteaa terävästi.
Valtiovarainministeri tuo esille, että hallituksen nyt tekemät talousuudistukset ovat loppupeleissä vielä hyvinkin maltillisia.
– Meidän uudistukset, joissa ei ole mitään radikaalia, ne ovat hyvinkin maltillisia. Ne olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Vastaavasti meidän referenssimaissa, Pohjois-Euroopassa ja muualla, uudistuksia on tehty jo aikaa sitten.
Hallitus tekee nyt oikeita asioita
Wahlroos on samoilla linjoilla Purran analyysista. Hän korostaa, että talouden ongelmat vaativat radikaalimpia toimia kuin mitä nykyhallitus on toteuttanut. Hän siis kehuu Petteri Orpon ja Purran johtamaa hallitusta, mutta vaatii lisää rohkeutta.
– Orpon hallitus on meidän paras hallituksemme tässä maassa 50 vuoteen. Tämä hallitus todella tekee oikeita asioita. Se probleema on vaan se, että (talouden) ongelmat ovat tämän 20 vuoden aikana kasvaneet niin suuriksi, että ongelmien ratkaisu edellyttää vielä radikaalimpia toimenpiteitä.
Wahlroosin mukaan maltilliset uudistukset, kuten työelämäreformit, eivät riitä vielä kääntämään kehitystä ilman suurempia leikkauksia ja investointien houkuttelua.
Veronkevennyksiä tarvitaan
Kahden talousvaikuttajan keskustelussa korostuu verotuksen rooli investointien jarruna. Wahlroos kritisoi esimerkiksi perintöveroa voimakkaasti, koska se kannustaa varakkaiden muuttamiseen ulkomaille.
– Nuorelle ekonomistille on ilmiselvää, että perintövero on helkkarin hyvä vero. Että sehän ei vaikuta työn tarjontaan. Se ei vaikuta työn hintaan. Tämä tuntuu hirveän loogiselta: Et pysty vaikuttamaan kuolemaasi. Tässä on vain yksi ajatusvirhe ja se on se, että me eletään avoimessa maailmassa ja siihen perintöveroon voi vaikuttaa muuttamalla, Wahlroos selittää.
Hän viittaa Irlannin ja Kreikan esimerkkeihin, joissa radikaalit veronalennukset käänsivät talouden nousuun.
Purra on samoilla linjoilla veronkevennysten tarpeesta, ja korostaa samalla menojen kriittistä tarkastelua. Hän mainitsee, että hallitus on keventänyt ylimpiä marginaaliveroja. Myös kokonaisveroaste laskee hieman.
– Me ollaan jouduttu tekemään ikäviä veronkiristyksiä myös, mutta vastaavasti tälle vuodellekin tulevat työn verotuksen keventäminen ja erityisesti ne ylimmät marginaalit. Niiden laskeminen on tietenkin kasvun ja käyttäytymisvaikutusten kannalta se kaikkein oleellisin toimi.
Tilanteen parantaminen vaatii rohkeutta ja ymmärrystä
Yhteishaastattelussa korostuu vaara, että ilman talouden uudistuksia Suomi ajautuu Kreikan tielle, jossa EU lopulta pakottaa tekemään tarvittavat uudistukset. Wahlroosin mukaan Suomi on parannettavissa, mutta se vaatii poliittista rohkeutta ja kansalaisten ymmärrystä.
– Meillä on vielä jonkin verran harkintavaraa ja sopeutusvaraa, niin että se tapahtuu suomalaisten omilla päätöksillä.
Purra nostaa esille, että tällä hetkellä työmarkkinat syrjäyttävät ihmisiä esimerkiksi siksi, että matalilla palkkatasoilla työn kannustimet eivät ole kunnossa.
– Tästä seuraa sitten esimerkiksi se, että tietyt yritykset sanovat, että ei ole työvoimaa. No sitten sitä työvoimaa tuodaan kehitysmaista tänne ja meillä on lisääongelmia samaan aikaan.
Wahlroos moittii liian avokätistä sosiaaliturvaa.
– Taloudessa on yksi erikoinen laki ja se on se, että saat sitä mistä maksat. Jos sinä maksat paljon ihmisille siitä, että ne eivät tee mitään, niin ne eivät tee mitään. Jos sä vielä kaiken lisäksi sitten teet työmarkkinat sellaiseen tilaan, jossa ne eivät jousta, niin tietenkin sulla on kaksivaiheraketti.
Kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa
Julkisen talouden kestävyydelle konkreettiseksi uhaksi yhteishaastattelussa nousee myös maahanmuutto.
Purra varoittaa, että nykyinen järjestelmä houkuttelee talouden kannalta vääränlaista maahanmuuttoa.
– Nyt me houkuttelemme meidän hyvinvointijärjestelmällä ja sosiaaliturvajärjestelmällä maahan sellaista maahanmuuttoa, joka tulee olemaan julkiselle taloudelle rasite. Se on sitä nyt, se on sitä tulevaisuudessa, ja se tulee aiheuttamaan monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia lähtien koulujärjestelmästä ja turvallisuustilanteesta.
Purra esittää siirtymistä jatkossa kansalaisuusperusteiseen sosiaaliturvan malliin, jolla väärinkäytökset on mahdollista estää.
Myös Wahlroos kritisoi universaliteettiperiaatetta, eli mallia, jossa sosiaaliturvaetuudet ja -palvelut kuuluvat kaikille samassa maassa asuville ihmisille riippumatta heidän tuloistaan, varallisuudestaan, työhistoriastaan tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista.
– Universaliteettiperiaate oli jotain, mitä joukko demareita keksi 1960-luvun alkupuolella. Se toimi, kun oli rajat kiinni ja kun oli rahaa. Nyt universaliteettiperiaate on katastrofi. Tämähän on parodia, että varakkaille ihmisille tehdään tulonsiirtoja, Wahlroos sanoo, ja nostaa esimerkiksi Sanna Marinin hallituksen sähkötukipaketin, jossa jopa varakkaat saivat tukea tarpeettomasti.
Purra visioi tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa.
– Me emme pysty pitämään näin avokätistä sosiaalijärjestelmää pystyssä. Siksi olemme pitäneet esillä sitä, että tätä mallia pitää siirtää kansalaisuusperustaiseksi. Toisaalta siitä pitää tehdä velvoittavampi.
Purran ja Wahlroosin yhteishaastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan Asiastudion Youtube-kanavalta
