

Vesa Moilanen
Yhteiskuntasopimus pelastumassa – PAM lähtee neuvotteluihin
Kuukausia neuvoteltu yhteiskuntasopimus näyttää sittenkin pelastuvan, kun Suomen suurin ammattiliitto palvelualojen PAM päätti ryhtyä neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksen sisällöstä.
PAMin hallitus neuvotteli asiasta tänään yli kuusi tuntia ja päätti hyväksyä neuvotteluiden aloittamisen tiukoin reunaehdoin äänin 11-5. Äänimäärät olivat samat kuin pari viikkoa sitten kun PAM yllättäen hylkäsi sopimuksen, mutta nyt tilanne kääntyi päinvastaiseksi.
– PAM ei ole tänään hyväksynyt yhteiskuntasopimusta, mutta se on päättänyt erittäin tiukoin reunaehdoin lähteä neuvottelemaan työnantajaliittojen kanssa, PAMin puheenjohtaja Ann Selin (sdp.) sanoi tiedotustilaisuutensa aluksi.
Asiat selvenneet
Selinin mukaan moni asia on kahden viikon aikana kirkastunut. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi aamulla PAMin neuvotteluissa. Selin ei myöntänyt, että tapaaminen olisi vaikuttanut, hänen mukaansa Sipilällä ei ollut uutta kerrottavaa, eikä sitä odotettukaan.
– Mutta siinä kirkastui sekin, että jos olisimme neuvotteluista ulkona, emme pystyisi vaikuttamaan, Selin kertoi.
STTK:n ekonomi selvensi numeroita
Selin kiitti STTK:n talousasiantuntijaa Ralf Sundia, joka selvensi hallituksen jäsenille ennen kaikkea verotuksen muutosten vaikutuksia.
PAM toivoo verotusta muutettavan niin, että kunnallisverotuksen vähennyksiä lisätään, jolloin myös pienipalkkaiset hyötyvät veronalennuksista.
Selin kertoi pääministeri Sipilän vakuuttaneen, että hallitus voi alentaa verotusta ainakin sen verran, että se korvaa pienituloisille palkansaajille tulevat menetykset, jotka syntyvät työnantajamaksujen siirtämisestä entistä suuremmalta osalta työntekijöiden maksettaviksi.
Neljä ehtoa
– Keskeisiä vaatimuksiamme työnantajapuolelle on, että he tulevat avoimin ja ratkaisuhakuisin mielin pöytään ja keskustelevat mm. siitä, miten osa-aikaisten asema turvataan työajan pidennyskysymyksessä. Lisäksi paikalliseen sopimiseen liittyvä selviytymislauseke pitää saada sellaiseksi, ettei siitä tule mitään palkanalennusautomaattia eikä sellaista kirjausta, joka vääristäisi yritysten välistä kilpailua, Selin vaati.
– Lisäksi haluamme nostaa pöytään sen, että omalla ilmoituksella voisi lyhyissä sairaspoissaoloissa olla pois töistä. Lisäksi sen, että luottamusmiesten oikeuksista pitää pystyä sopimaan siten, että heillä on aidot mahdollisuudet tehdä sopimuksia yrityksissä, Selin sanoi.
PAM neuvottelee asioista parin kuukauden ajan ja päättää yhteiskuntasopimuksen jatkosta osaltaan toukokuun lopussa, kuten kaikki muutkin osapuolet. PAM aikoo myös selvittää jäsenistönsä kantoja matkan varrella.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















