Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa esille asumistukijärjestelmän taloudellisen kytkennän ammattiliittoihin sekä liittojen omistamiin asuntosijoitusyhtiöihin. &#8211; Turhan usein unohtuu se tosiasia, että veronmaksaja maksaa vuosittain valtavat summat asumistukea yhtiölle, jonka ay-liitot omistavat ja jotka puolestaan maksavat rahaa vastaavasti vasemmistopuolueille.

Tällä viikolla eri ammattiyhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea mielenilmauksia, sosiaalisen median kampanjoita, työnseisautuksia ja ulosmarsseja osana #PainavaSyy -kampanjaa.
Ay-liikkeen jo kevään eduskuntavaalien alla kiristämä retoriikka eri kanavissa on viime päivinä saanut uhkaavia sävyjä, etenkin sen jälkeen, kun viime viikolla budjettiriihessä valmistuneessa ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi on mukana myös säästöjä asumistukeen.
Tuumaustunnilla tänään puhunut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti, että useat samat tahot, jotka kovaäänisesti vastustavat hallituksen toimia, ovat taloudellisestikin kytkettyjä nykytilanteeseen.
Uusi hallitus on järjestelylle riskitekijä
Purra nosti puheessaan esiin asumistukijärjestelmän taloudellisen kytkennän ammattiliittoihin sekä liittojen omistamiin asuntosijoitusyhtiöihin.
&#8211; Esimerkiksi se tosiasia, että veronmaksaja maksaa vuosittain valtavat summat asumistukea yhtiölle, jonka ay-liitot omistavat ja jotka puolestaan maksavat rahaa vastaavasti vasemmistopuolueille, unohtuu turhan usein. Lisäksi muutokset asumistukijärjestelmään vaikuttavat tähän kytkyyn, todennäköisesti myös yhtiöiden voittoihin.
&#8211; Lueskelin viikonloppuna Kojamon listalleottoesitettä, ja löytyyhän seikan maininta jopa sieltä. Järjestelmää uudistava hallitus, joka leikkaa veronmaksajan rahojen jakamista sinne tänne, on riski tälle bisnekselle. Kojamon neljänneksi suurin osakkeenomistaja näyttää olevan Teollisuusliitto, jonka omistusten markkina-arvo on 140 miljoonaa. Teollisuusliiton perässä ovat kaikki muutkin kovaääniset liitot, Purra sanoi.
Kovaäänisillä liitoilla miljoonaomistukset
Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö Kojamo on todellakin ay-liikkeen vahvassa omistuksessa.
Teollisuusliiton jälkeen Kojamon suurimmat ay-omistajat ovat Opetusalan ammattijärjestö OAJ, jonka omistusten markkina-arvo on 102, 5 miljoonaa euroa, Rakennusliitto (omistusten arvo 62,5 miljoonaa), Ammattiliitto PRO (omistusten arvo 42,5 miljoonaa), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL (omistusten arvo 33,3 miljoonaa), Palvelualojen ammattiliitto PAM (omistusten arvo 33 miljoonaa), Suomen Elintarviketyöläisten liitto (omistusten arvo 11,1 miljoonaa) sekä Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT (omistusten arvo 9,1 miljoonaa).
Pienemmillä osuuksilla Kojamon ay-omistajia ovat Julkis- ja yksityishenkilöalojen toimihenkilöliitto Jyty, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, SAK, Paperiliitto sekä Sähköalojen ammattiliitto. Myös edellä mainittujen omistajien omistusten markkina-arvo on useita miljoonia kullakin.
Teollisuusliitolle 6,2 miljoonaa verovapaasti
Kojamo on viime vuosina tullut tunnetuksi avokätisenä osinkojen jakajana. Koska ammattiliitot luokitellaan yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, ne eivät maksa saamistaan osingoista pääomaveroa.
Viime keväänä Kojamo maksoi osingon vuoden 2022 tuloksestaan. Niinpä Teollisuusliitolle osingonjako tarkoitti 6,2 miljoonan verovapaata osinkopottia. OAJ kuittasi 4,6 miljoonan euron summan ja Rakennusliitto 2,8 miljoonaa. Ammattiliitto PRO sai 1,9 miljoonaa sekä JHL ja PAM kumpikin vajaat 1,5 miljoonaa.
Muillekin ay-omistajille tuli mukavat useiden satojen tuhansien osinkopotit.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/09/kojamo_omistajat.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-108691" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/09/kojamo_omistajat.jpg" alt="" width="834" height="631" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/09/kojamo_omistajat.jpg 834w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/09/kojamo_omistajat-300x227.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/09/kojamo_omistajat-768x581.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/09/kojamo_omistajat-100x76.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/09/kojamo_omistajat-50x38.jpg 50w" sizes="(max-width: 834px) 100vw, 834px" /></a>
Ay-liikkeelle tarpeellinen rahantekokone
Ay-liikkeelle Kojamo on tarpeellinen rahantekokone, jolla voi kääriä miljoonia vuosittain. Rahoitus on sen sijaan suomalaisen veronmaksajan harteilla, koska suuri osuus Kojamon asunnoissa asujien vuokrista maksetaan kaikkein pienituloisimpien suomalaisten asumistuilla. Ne puolestaan maksetaan verovaroista, eli jokainen veronmaksaja osallistuu kuvioon.
Vasemmistolle varsin suotuisassa järjestelyssä verotuloja kanavoituu mutkien kautta vasemmistopuolueiden vaalirahoitukseen. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaalien alla MTV:n <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtaosa-vasemmiston-ehdokkaista-saa-ay-tukea/4954228#gs.5m2ny9">selvityksessä</a> kävi ilmi, että sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoi saavansa vaalirahaa joko ammattiliitolta tai -yhdistykseltä.
Ammattiyhdistyksen tai -liiton nimesi vaalirahan lähteekseen 61 prosenttia SDP:n ja 56 prosenttia vasemmistoliiton ehdokkaista.
&#8211; Meidän liittojen ehdolla olevista jäsenistä valtaosa on jomman kumman vasemmistopuolueen listoilla. Siinä on pitkä historia. Tietojeni mukaan liitot tukevat omia jäseniään kaikkia samalla summalla, kertoo jutussa SAK:n silloinen varapuheenjohtaja Matti Huutola.

Ay-liike ”koijasi ”satojen miljoonien omaisuuden veronmaksajien rahoilla – verovapaita miljoonaosinkoja ohjataan vasemmiston vaalirahoitukseen

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu työperäisen maahanmuuton – käytännössä EU-alueen ulkopuolisen halpatyövoiman tuonnin – voimakas edistäminen. Tuloksia on tullut, mutta ne käyvät veronmaksajille erittäin kalliiksi.

Viime kevään kehysriihessä Sanna Marinin hallitus paalutti tavoitteekseen, että työperäisen maahanmuuton määrä tulee <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000007947843.html">kaksinkertaistaa</a>.
Hallituksen tavoitteen tulokset alkavat näkyä: Suomeen haetaan ulkomailta töihin nyt ennätyksellisen nopeaan tahtiin. Tällä hetkellä maahan pyrkii esimerkiksi kokkeja, sairaanhoitajia, siivoojia sekä baari- ja ravintolatyöntekijöitä.
Maahanmuuttovirasto hyväksyy melkein kaikki
Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedottaa, että vuonna 2021 oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin <a href="https://migri.fi/-/maahanmuuton-tilastot-2021-ennatysmaara-haki-oleskelulupaa-tyon-perusteella">enemmän kuin koskaan</a> aikaisemmin. Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin työn perusteella 15 012, kun vuonna 2020 kyseinen luku oli 8 771. Työntekijän oleskelulupia (TTOL) haettiin määrällisesti eniten: 8 529 (2020: 4 460).
Migri myös jakaa kiihtyvään tahtiin myönteisiä hakemuksia. Migrin mukaan työnteko oli viime vuonna yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle.
&#8211; Vuonna 2021 työn perusteella myönnettiin yhteensä 11 428 ensimmäistä oleskelulupaa, kun vuonna 2020 määrä oli 8 508, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen.
Ensi vuonna Migri lupaa nopeuttaa työ- ja opiskeluperusteisten lupien käsittelyä siten, että käsittelyaika olisi enintään kuukausi.
Marinin hallituksen tavoitteena on siis myös moninkertaistaa opiskeluperäinen maahanmuutto. Kevään yhteishaussa ammattikorkeakouluihin jopa 85 prosenttia hakijoista olikin jo <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomalaisopiskelijat-jaamassa-vahemmistoon-suomalaisissa-ammattikorkeakouluissa-kevaan-yhteishaussa-jo-85-prosenttia-hakijoista-oli-eun-ulkopuolelta/">EU:n ulkopuolelta</a>.
Halpatyövoima tulee veronmaksajille kalliiksi
Perussuomalaiset ovat usein tuoneet esille, että työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Ajatuspaja Suomen Perustan<a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/"> tutkimus</a> osoittaa, että ulkomailta Suomeen matalapalkkatöitä tekemään saapuneiden henkilöiden työllisyysaste laskee jo muutaman maassaolovuoden jälkeen alle samanikäisen suomalaisen tason. Ilmiö selittyy esimerkiksi sillä, että korkean verotuksen vuoksi palkkatyössä käyminen ei ole kannattavaa, koska saman tai lähes saman rahan voi saada tekemättä mitään.
Jos työ ei ole suomalaiselle kannattavaa, ei se ole ulkomailta tulleelle yhtään enemmän kannattavaa. Kun matalalla palkalla Suomeen työskentelemään tullut ihminen on vakiinnuttanut oleskelunsa maassa eli saanut oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden, hän kyllä huomaa nopeasti samat heikot työnteon kannustimet kuin suomalainenkin.
Työperäisen maahanmuuton yhteydessä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-puoluejohto-tyrmaa-vaitteet-tyovoimapulasta-ja-tyoperaisen-maahanmuuton-tarpeesta-suomesta-loytyy-aina-tyontekijoita-jos-palkka-on-kohdallaan/">puhutaan usein huippuosaajista</a> eli korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos on kuitenkin huomauttanut, että Suomeen suuntautuvassa työperäisessä maahanmuutossa tästä ei suinkaan ole kyse.
– Suomeen ei juurikaan tule hyvin koulutettuja ja siten verotuloja tuovia ihmisiä. Se ei johdu maahanmuuttopolitiikasta vaan siitä, että verotuksen taso on kova, ja myöskään palkat eivät kestä vertailua kilpailijamaiden kanssa, Grönroos sanoo.
Kompensointiin puoli miljardia euroa vuodessa
Voidaan hyvin kysyä, onko ”työperäinen” työllistynyt ollenkaan, jos hän ei tule toimeen niillä tuloilla, mitä hänelle jää palkasta käteen verojen jälkeen.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin muutaman vuoden takainen<a href="https://www.pam.fi/uutiset/pamin-selvitys-lopullisena-maksajana-yhteiskunta-yritysten-maksamat-elamiseen-riittamattomat-palkat-aiheuttavat-palkkatyokoyhyytta-ravintola-ja-siivousalalla.html"> selvitys osoittaa</a>, että tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin korostuu matalapalkka-aloilla, kuten siivous- ja ravintola-aloilla. Selvityksen aineiston mukaan esimerkiksi siivoojat joutuivat turvautumaan toimeentulotukeen noin 3,5 kertaa ja tarjoilijat lähes 3 kertaa todennäköisemmin kuin keskivertopalkansaajat.
Veronmaksajien kustantamia tulonsiirtoja hakevat erityisesti tarjoilijat, kokit ja siivoojat – joille aloille juuri nyt Suomeen vyöryy ennätyksellisen paljon työntekijöitä ulkomailta.
Elämiseen riittämättömiä ansiotuloja paikataan tyypillisesti muun muassa yleisellä asumistuella, sovitelluilla päivärahoilla sekä viimesijaisimmalla sosiaaliturvan muodolla – toimeentulotuella.
PAMin selvityksessä on laskettu arvio työssäkäyville maksettavien sosiaalisten tulonsiirtojen hintalapusta. Vuonna 2017 se oli 500 miljoona euroa. Kokkien ja tarjoilijoiden osuus tästä oli noin 40 miljoonaa euroa ja siivoojien noin 20 miljoonaa euroa.
Media rakensi narratiivin työvoimapulasta
Marinin hallituksen ministerien ja valtamedian kehittämän narratiivin mukaan Suomessa olisi <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008167703.html">työvoimapula</a>. Samaan aikaan Suomessa kuitenkin on korkea rakenteellinen työttömyys, eli työvoimareserviä riittää.
Laskutavasta riippuen Suomessa oli joulukuussa työttömiä oli joko <a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2021/12/tyti_2021_12_2022-01-25_tie_001_fi.html">187 000</a> (Tilastokeskus) tai 275 300 (TEM:n <a href="https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat/Pdf/Tkat_fi.pdf">työllisyyskatsaus</a>). Työllisiksi Suomessa lasketaan myös vajaatyöllistetyt.
Jokaisen työttömän tilanne on tietysti omanlaisensa, mutta joukossa on edelleen runsaasti työhaluisia ja työkuntoisia ihmisiä, jotka lähtisivät mielellään töihin, kunhan työssäkäynti vain olisi heille kannattavaa ja työolot kunnossa. Työttömyyden taustalla voi tietysti olla paljon yksilöllisiä syitä.
Hallituksella ei ole mitään tarjottavaa työttömille 
Pääministeri Marinin hallitus on puhunut erittäin paljon työperäisen maahanmuuton edistämisestä ratkaisuna väitettyyn työvoimapulaan. Sen sijaan hallituksella ei ole käytännössä mitään sanottavaa tai tarjottavaa kotimaisille työttömille.
Työmarkkinaongelmien ratkaiseminen vaatisi hallitukselta vähintäänkin rakenteellisia työmarkkinauudistuksia, kannustinloukkujen purkamista sekä työviihtyvyyteen liittyvien ongelmien ratkaisemista. Mihinkään näistä hallituksella ei ole kykyä puuttua.
Kuitenkin Suomessa olevien työttömien, tai ainakin suurimman osan heistä, auttaminen takaisin työmarkkinoille olisi kansantaloudellisestikin järkevää, koska työttömyyden hoitaminen on erittäin kallista. Toissa vuonna julkaistun valtioneuvoston <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161296">raportin</a> mukaan työttömyyden laajat kustannukset ovat 10,8 miljardia euroa vuodessa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus kustannuksista on 5,6 miljardia euroa.
&nbsp;

Suomeen vyöryy ennätyksellisen paljon ”työperäisiä” maahanmuuttajia, joiden tulot eivät riitä elämiseen – veronmaksajat kompensoivat tulijoiden matalia palkkoja sadoilla miljoonilla joka vuosi

Kuukausia neuvoteltu yhteiskuntasopimus näyttää sittenkin pelastuvan, kun Suomen suurin ammattiliitto palvelualojen PAM päätti ryhtyä neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksen sisällöstä.

PAMin hallitus neuvotteli asiasta tänään yli kuusi tuntia ja päätti hyväksyä neuvotteluiden aloittamisen tiukoin reunaehdoin äänin 11-5. Äänimäärät olivat samat kuin pari viikkoa sitten kun PAM yllättäen hylkäsi sopimuksen, mutta nyt tilanne kääntyi päinvastaiseksi.
&#8211; PAM ei ole tänään hyväksynyt yhteiskuntasopimusta, mutta se on päättänyt erittäin tiukoin reunaehdoin lähteä neuvottelemaan työnantajaliittojen kanssa, PAMin puheenjohtaja Ann Selin (sdp.) sanoi tiedotustilaisuutensa aluksi.
Asiat selvenneet
Selinin mukaan moni asia on kahden viikon aikana kirkastunut. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi aamulla PAMin neuvotteluissa. Selin ei myöntänyt, että tapaaminen olisi vaikuttanut, hänen mukaansa Sipilällä ei ollut uutta kerrottavaa, eikä sitä odotettukaan.
&#8211; Mutta siinä kirkastui sekin, että jos olisimme neuvotteluista ulkona, emme pystyisi vaikuttamaan, Selin kertoi.
STTK:n ekonomi selvensi numeroita
Selin kiitti STTK:n talousasiantuntijaa Ralf Sundia, joka selvensi hallituksen jäsenille ennen kaikkea verotuksen muutosten vaikutuksia.
PAM toivoo verotusta muutettavan niin, että kunnallisverotuksen vähennyksiä lisätään, jolloin myös pienipalkkaiset hyötyvät veronalennuksista.
Selin kertoi pääministeri Sipilän vakuuttaneen, että hallitus voi alentaa verotusta ainakin sen verran, että se korvaa pienituloisille palkansaajille tulevat menetykset, jotka syntyvät työnantajamaksujen siirtämisestä entistä suuremmalta osalta työntekijöiden maksettaviksi.
Neljä ehtoa
&#8211; Keskeisiä vaatimuksiamme työnantajapuolelle on, että he tulevat avoimin ja ratkaisuhakuisin mielin pöytään ja keskustelevat mm. siitä, miten osa-aikaisten asema turvataan työajan pidennyskysymyksessä. Lisäksi paikalliseen sopimiseen liittyvä selviytymislauseke pitää saada sellaiseksi, ettei siitä tule mitään palkanalennusautomaattia eikä sellaista kirjausta, joka vääristäisi yritysten välistä kilpailua, Selin vaati.
&#8211; Lisäksi haluamme nostaa pöytään sen, että omalla ilmoituksella voisi lyhyissä sairaspoissaoloissa olla pois töistä. Lisäksi sen, että luottamusmiesten oikeuksista pitää pystyä sopimaan siten, että heillä on aidot mahdollisuudet tehdä sopimuksia yrityksissä, Selin sanoi.
PAM neuvottelee asioista parin kuukauden ajan ja päättää yhteiskuntasopimuksen jatkosta osaltaan toukokuun lopussa, kuten kaikki muutkin osapuolet. PAM aikoo myös selvittää jäsenistönsä kantoja matkan varrella.

Yhteiskuntasopimus pelastumassa – PAM lähtee neuvotteluihin

PAM