
Hallinto-oikeus päätti: Vastaanottokeskus ei saa jatkaa Miilukorvessa
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.
Merkittävien kustannusten takana ovat kalliit vuokratilat ja se, että Punavuoren vastaanottokeskuksessa ei ole omaehtoiseen ruoanlaittoon tarkoitettuja tiloja. Majoitusvuorokausien hinnoissa on suuria eroja valtakunnallisesti. Helsingin Punavuoressa vuorokausi maksaa 130 euroa, Espoon vastaanottokeskuksessa 96 euroa, kun sen sijaan Salon Halikossa vuorokausi maksaa 25 euroa.
– Siinä missä suomalaisten lasten kouluruokien ja vanhusten laitosruokien osalta pyöritään 3–5 euron ateriakustannuksissa, niin turvapaikanhakijalla päiväkustannusaterioihin voi mennä jopa 25 euroa. Miten tätä voi pitää jonkun mielestä reiluna? Rami Lehtinen kysyy.
Vastaanottokeskusten sijainteja pääkaupunkiseudulla on perusteltu lyhyillä matkoilla lentokentälle sekä erikoissairaanhoitoon. Lehtinen pitää perusteluja huonoina. Hän nostaa esiin, että lentokentän ja turvapaikkakeskuksen väli ajetaan vain kerran yhteen suuntaan: kun Suomeen saavutaan ja silloin kun poistutaan. Lisäksi hän ihmettelee, miksi turvapaikanhakijat asetetaan erityisasemaan suomalaisiin nähden.
– Soteuudistuksen myötä suomalaisten sairaalapalvelut ovat koko ajan karanneet haja-asutetuilta alueilta. Tätä on kyllä pidetty hyväksyttävänä päätöksenteossa. Minkä takia samaan aikaan turvapaikanhakijoilla pitäisi olla palvelut kivenheiton päässä? Samalla kun suomalaiset joutuvat miettimään halvempia asuntoja itselleen, niin turvapaikanhakijoiden kohdalla pidetään ihmisoikeutena majoittua Helsingin ydinkeskustassa tai muualla pääkaupunkiseudun ydinalueista.
Lehtinen nostaa esiin myös sen, että usein vastaanottokeskukset halutaan lähelle yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Tätä on perusteltu sillä, että turvapaikanhakijoita ei haluta jonottamaan julkiselle puolelle.
– Tämä ajattelutapa on täysin kestämätön. Samaan aikaan kun heikossa asemassa olevien suomalaisten pitää jonottaa julkisella puolella, niin meillä on varaa laittaa turvapaikanhakijat yksityisen puolen terveyspalveluihin. En pysty ymmärtämään, miten suomalaisista tehdään toissijaisia omassa kotimaassamme, Lehtinen päättää.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.

Paluukeskuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan perussuomalaisten esityksestä määrätä Espoon Miilukorvessa toimivan vastaanottokeskuksen toiminnan lopetettavaksi uhkasakon uhalla äänin 8-5.

Tämän kuun alusta alkaen rajatarkastusviranomainen voi ohjata turvapaikanhakijan Suomen ulkorajalta rajamenettelyyn. Rajamenettelyssä rajatarkastusviranomainen rekisteröi turvapaikanhakijan hakemuksen sekä tallentaa tämän sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Hakija ohjataan vastaanottokeskukseen tai säilöönottoyksikköön, eikä vastaanottokeskuksen alueelta saa poistua ennen päätöstä.

Kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä on aivan käsittämätöntä, että valtio kustantaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisen Tampereella hulppeassa miljoonahuvilassa Pyhäjärven rannalla samaan aikaan kun suomalaisten palveluja leikataan joka rintamalla.
Viikon suosituimmat

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.

Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.

Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.


Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.

Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.

Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.