Kansanedustaja Nasima Razmyarin eturistiriidasta on julkisuudessa keskusteltu ennenkin, mutta Suomen valtamedia on ollut pitkälti haluton käsittelemään aihetta.
Nyt asian tuo esille entinen Ylen toimittaja Jesse Rauhamo. Hän lupaa paljastaa Nasimasta asioita, joita Yle ei antanut kertoa sinä aikana kun Rauhamo työskenteli Ylellä.
Rauhamon mukaan Razmyar valittiin kansanedustajaksi vuonna 2015 lupauksella ”nostaa Suomi kurituksesta maahanmuuton avulla”. Samana vuonna hänet nimitettiin Viittakivi Oy:n hallitukseen – siis yritykseen, joka tuotti vastaanottokeskuspalveluita.
Bisneksellä 14 miljoonan liikevaihto
Ketjun mukaan Viittakivi Oy sai vuonna 2015 yli 2,7 miljoonaa euroa valtion avustuksia. Razmyarin hallituskaudella yrityksen liikevaihto nousi noin 3 miljoonasta eurosta yli 14 miljoonaan euroon.
Vuonna 2015 yritys nosti yli 2,7 miljoonaa euroa valtion avustuksia, Rauhamo kirjoittaa.
– Sattumaako? En usko.
Ylen ex-toimittaja korostaa, että hallitusjäsenenä Razmyarilla on ollut päätäntävaltaa yrityksen rahankäytöstä. Rauhamo pohtii, onko Razmyaria on mahdollisesti lobattu ajamaan ”kestämätöntä maahanmuuttopolitiikkaa” taloudellisen hyödyn toivossa.
Razmyar ajanut lisää maahanmuuttoa
Viittakivi Oy kuuluu Setlementtiliittoon, ja Razmyarin hallitusjäsenyydestä on keskusteltu aiemmin jo vuosina 2015–2016. Tuolloin keskusteluissa usein korostettiin, ettei Razmyar saanut kokouspalkkioita tai taloudellista hyötyä roolistaan – mutta yrityksen saamat julkiset varat ja maahanmuuttopolitiikan yhteys herättivät silti epäilyjä eturistiriidasta.
Razmyar tunnetusti on kovaäänisesti ajanut Suomeen lisää maahanmuuttoa ja erityisesti maahanmuuttajia jotka tarvitsevat vastaanottokeskuksia kotoutuakseen.
Vuonna 2020 Helsingin Sanomat kertoi, miten Helsinki päätti sulkea omat vastaanottokeskuksensa vuoden 2021 loppuun mennessä. Silloinen apulaispormestari Razmyar kutsui päätöstä ”absurdiksi” ja ”järjettömäksi”. Hän korosti, että kaupungin pyörittämät keskukset ovat olleet ammattimaisia ja laadukkaita, ja sulkeminen heikentää turvapaikanhakijoiden asemaa.
Kansanedustaja Jari Ronkainenkin paheksui kytköstä
Razmyarin eturistiriidan toi esille aikoinaan myös perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen, joka jo kymmenen vuotta sitten ihmetteli Razmyarin kieltäytymistä osallistua Ylen A2 Turvattomuusiltaan. Ronkainen totesi tuolloin, että kansanedustajan on osallistuttava keskusteluun, eikä vetäytyä ennakkoluulojen takia.
Ronkainen arvioi, että Razmyarin kieltäytymisen taustalla saattoi olla pelko joutua keskusteluissa haastetuksi kytköksestään vastaanottokeskustoimintaan.
– Razmyar kyllä haluaa keskustella eduskunnassa rasismista, muttei debatoida tv:ssä. Hän on myös Setlementtiliiton vastaanottokeskustoimintaa pyörittävän Viittakivi Oy:n hallituksessa. Pelkäsikö hän, että joutuu tästä silmätikuksi, Ronkainen pohti tuolloin.