SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto järjesti tapaamisen NCRI-järjestön kanssa 4.6. Monet järjestön tuntevat huomasivat SDP:n kansanedustajan Nasima Razmyarin Facebook-päivityksen, jossa hän kertoo tavanneensa järjestön edustajia.

Facebook-päivitys keräsi kommentteja, jossa järjestöstä käytettiin nimeä Mujahedin. Ihmisoikeusverkoston pöytäkirjan mukaan verkoston tapaamisessa olivat mukana myös kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.) ja Atte Kaleva (kok).

”Suomalaisetkin tunnistaisivat tämän terroristikultin heti!”

Päivityksen alta poimittuja kommentteja:

“Hei Nasima,

Täysin käsittämätöntä, että esität asian niin kuin he olisivat ”vaihtoehto” Iranin nykydiktatuureille. Voisitko perustella, mitä lisäarvoa näet heidän arvoissaan, menetelmissään, tai ylipäätänsä (NCRI:n eli) Kansan mujahedin -järjestössä?”

“Miksi menit tapaamaan Mujahedin ryhmää!? Ei kukaan meistä Iranilaisista ole heidän puolella. Päin vastoin he ovat tuhoamassa kaikkea! ”

“Mujahedin (NCRI) on myös seksuaalisesti ja henkisesti hyväksikäyttänyt jäseniään ja silponut naisia, jotta he eivät voisi saada lapsia.”

“Käytit myös omaa valokuvaasi sen sijaan, että olisit jakanut kuvan Mojahedinin naisista, sillä suomalaisetkin tunnistaisivat tämän terroristikultin heti!”

”Tiedät hyvin, että iranilaiset vihaavat Mujahedin (NCRI) jopa enemmän kuin islamilaista hallintoa, he ovat pohjimmiltaan sama hirviö! Poistuttuaan Iranista he toimivat islamilaisen hallinnon valeoppositioina, mutta he saavat rahallista tukea heiltä!”

Razmyar: ”En ota kantaa järjestöön tai sen toimintaan”

Kansanedustaja Razmyar vastasi 3.7. Facebook-päivitykseensä seuraavasti:

“Iranin poliittinen tilanne huolestuttaa. Tapaaminen oli järjestetty eduskunnan ihmisoikeusverkoston toimesta, joka tapaa jatkuvasti eri tahoja. En ota kantaa järjestöön tai sen toimintaan, eikä minulla ole mitään yhteyksiä itse järjestöön tai sen toimijoihin. Minkäänlaisia ihmisoikeusloukkauksia emme hyväksy.”

Marxilais-islamistinen kultti

Suomen Uutiset haastatteli ruotsalaista järjestöön perehtynyttä Iranin politiikan asiantuntijaa Arvin Khoshnoodia. Hänen mukaansa Mujahedin on 1960-luvulla perustettu marxilais-islamistinen järjestö, jolla on kiistanalainen ja väkivaltainen historia.

Järjestö toimii kulttina, jonka johto valvoo tiukasti jäsentensä elämän kaikkia osa-alueita. Tämä valvonta koskee avioliittoa, avioeroa sekä yhteydenpitoa perheen ja ystävien kanssa sekä kultin sisällä että sen ulkopuolella.

– Organisaatio on luonteeltaan totalitaarinen, ja se sanelee säännöt yksityiselle ja julkiselle toiminnalle. Tämä ominaisuus, yhdistettynä järjestön islamistiseen ideologiaan, muistuttaa silmiinpistävästi islamistista hallintoa.

Khoshnood sanoo, että Mujahedinin ”korkein johtaja”, Masoud Rajavi, on ollut kateissa vuodesta 2003 lähtien ja järjestö on kieltäytynyt paljastamasta hänen olinpaikkaansa tai kohtaloaan.

– Tämä salailu on tyypillistä kulttimaiselle toiminnalle. Lisäksi Rajavin vaimo Maryam Rajavi toimii järjestön puheenjohtajana, mikä kuvastaa organisaatiohierarkiaa, joka on samanlainen islamilaisen hallinnon kanssa, jossa on myös korkein johtaja ja presidentti.

Ryhmän verinen historia

Tutkija Khoshnood kertoo, että 1960- ja 1970-luvuilla ryhmä osallistui terroritekoihin tavoitteenaan kaataa maallinen Iranin monarkia. Heidän toimintansa johti lukuisten siviilien, valtion virkamiesten ja amerikkalaisten sotilaiden ja liikemiesten kuolemaan.

– Järjestö tuki alun perin islamistisen johtajan ajatollah Ruhollah Khomeinin valtaannousua Iranissa, jonka aikana he olivat mukana monien monarkian kannattajien salamurhissa. Khomeini kuitenkin kieltäytyi jakamasta valtaa Mujahedinin kanssa. Siitä alkoi väkivaltainen konflikti, joka johti siihen, että järjestön johtaja ja monet sen jäsenet pakenivat Irakiin.

Yhteistyö Saddam Husseinin kanssa

Irakissa Mujahedin teki yhteistyötä Saddam Husseinin kanssa Iranin ja Irakin sodan aikana. Järjestö sai sotilastukikohdan, rahoitusta, aseita, sotilaskoulutusta ja tiedustelutietoja.

Mujahedinin osallistuminen terrorismiin sekä sen yhteistyö Khomeinin ja myöhemmin Saddam Husseinin kanssa Irania vastaan ovat tehneet siitä yhden vihatuimmista järjestöistä iranilaisten keskuudessa, tutkija selventää.

Historiallisesti Mujahedinilla on ollut Yhdysvaltain vastainen asenne.

– Järjestön väkivaltaisuudet johtivat siihen, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni määrittelivät sen terroristijärjestöksi. EU kuitenkin poisti tämän määritelmän vuonna 2009 ja Yhdysvallat vuonna 2012.

Tutkijan mukaan terroristilistalta poistaminen tapahtui Yhdysvaltojen Irakin hyökkäyksen ja sitä seuranneen Saddam Husseinin hallinnon kaatamisen jälkeen. Tänä aikana Mujahedin oli pakko riisua aseista.

– Järjestö oli Yhdysvaltain armeijan valvonnassa useita vuosia. Yhdysvaltain tuella järjestö lopulta siirrettiin Albaniaan, missä se perusti uuden aseettoman leirin. Uskotaan myös, että Yhdysvallat yritti myös käyttää mujahedeja strategisena pelotteena islamilaista hallintoa vastaan, mikä vaikutti sen poistamiseen terroristilistalta, Khoshnood selventää.

Washingtonin korruption mittari

Amerikkalainen Lähi-idän tutkija Michael Rubin on tutkinut Mujahedinin taustoja pitkään. Hän on varoittanut amerikkalaisia poliitikkoja järjestön taustoista. Hän kritisoi myös amerikkalaisia poliitikkoja, jotka saavat järjestöltä merkittävää rahallista tukea ja varoittaa heitä siitä, että Mujahedin on epäsuosiossa iranilaisten keskuudessa.

Esimerkiksi hänen artikkelinsa ”Mujahedin-e-Khalq Organization (MKO) on Washingtonin korruption barometri” sekä “MEK on kaikkea muuta kuin omistautunut vapaudelle” selventävät, miksi MEK ei ole muuttunut, eikä sillä ole nykyään mitään tekemistä iranilaisten vapaus- ja demokratiapyrkimysten kanssa.

– He eivät ole sen parempia kuin ennenkään. Meneillään oleva Iranin kansannousu osoittaa aiempien järjestön vaatimusten tyhjyyden. Iranilaiset marssivat vapauden ja demokratian puolesta, eivät kultin puolesta, jonka johtaja on edelleen kateissa ja joka johtaa organisaatiota yksinvaltiaana.

Mistä järjestö saa rahaa?

Tutkija Khoshnoodin mukaan on esitetty epäilyjä, että Yhdysvallat, Israel ja Saudi-Arabia voisivat tarjota taloudellista tukea Mujahedinille vastineeksi tietyistä toimista, jotka ovat sopusoinnussa niiden strategisten etujen kanssa.

– Yksi teoria on, että nämä maat toimittavat Mujahedinille tiedustelutietoja, analyyseja ja muuta tietoa Iranin islamilaista hallintoa koskevista tiedoista, joita Mujahedin sitten levittää julkisesti. Tämä järjestely voisi antaa näiden maiden tiedustelupalveluille mahdollisuuden turvata omaisuuttaan ja resurssejaan samalla kun ne painostavat epäsuorasti islamilaista hallintoa, hän sanoo.

Islamistisen hallinnon jatke

Iranilainen, kansainvälisessä mediassa työskentelevä journalisti kommentoi järjestön toimintaa Suomen Uutisille. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

– Iranilaiset halveksuvat syvästi tätä iljettävää järjestöä. Järjestö on islamistisen hallinnon jatke (haastateltu käyttää sanaa knock-off). Muhajedin auttoi Saddam Husseinia hyökkäämään Iraniin. He olivat osallisena operaatiossa ja tunkeutuivat Iraniin.

– Tänä päivänä Mujahedin on ehkä suurin ja rikkain järjestö Iranin ulkopuolella. Kuka tahansa järjestöön liitetty henkilö canceloidaan välittömästi iranilaisten toimesta. Jotkut länsimaiset poliitikot pitävät järjestöstä, koska pitävät sen järjestäytymistä luotettavuuden merkkinä.

– Iranilaiset eivät ikinä hyväksyisi järjestöä demokratiamyönteisenä. Järjestö nähdään islamistisen hallinnon laajentumana. Vaikka islamistinen hallinto ei hyväksy heitä, se käyttää järjestöä islamistisen hallintonsa välineenä.

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto kommentoi

Pyysimme eduskunnan ihmisoikeusverkostolta kommentteja Mujahedin-nimisen järjestön vierailusta, josta kansanedustaja Razmyar kertoi Facebook-päivityksessään. Esitimme kommentointipyynnössä tutkija Khoshnoodin analyysin järjestöstä (Razmyar käyttää päivityksessä järjestöstä nimeä National Council of Resistance of Iran – NCRI).

Kysymyksiin vastasi eduskunnan ihmisoikeusverkoston sihteeri.

Kenen aloitteesta vierailu on järjestetty?

– Aloite tapaamiselle tuli National Coalition of Resistance of Iranin (NCRI) taholta. Sen edustajat olivat yhteydessä eduskunnan ihmisoikeusverkoston sihteeriin ja tiedustelivat mahdollisuutta tavata kansanedustajia Helsinkiin suuntautuvan matkansa yhteydessä.

Miten ihmisoikeusverkosto tarkastaa järjestöjen taustat?

– Ihmisoikeusverkoston sihteeri selvittää tapaamisia pyytävien tahojen taustoja, jos ne eivät ole entuudestaan tuttuja ja tiedossa.

– NCRI on suhteellisen tunnettu järjestö, ja sen edustajat ovat vierailleet eduskunnassa aikaisempinakin vuosina tapaamassa ihmisoikeusverkoston jäseniä, mukaan lukien Maryam Rajavin vierailu vuonna 2010. NCRI:n edustajat ja Maryam Rajavi ovat vierailleet ja tavanneet edustajia myös muun muassa Euroopan parlamentissa ja Euroopan neuvostossa.

– NCRI:n taustat olivat tiedossa kuten myös sen suhde People’s Mojahedin Organization of Iran (PMOI/MEK) -järjestöön, johon tekstissäsi viittaat. NCRI ilmoittaa tavoitteekseen saada Iraniin sekulaari, demokraattinen johto. Tiedossa oli myös, että PMOI/MEK on ollut listattuna EU:n terroristijärjestöjen listalla, mutta poistettu siitä vuonna 2009. NCRI ei ole ollut EU:n listalla. Myös järjestöön liittyvä kritiikki liittyen muun muassa Maryam Rajaviin kohdistuvaan henkilöpalvontaan tai kulttimaisiin piirteisiin oli tiedossa. Minkään näistä seikoista ei katsottu olevan este tapaamiselle.

Mistä syystä järjestö on kutsuttu neuvoston vieraaksi?

– Eduskunnan ihmisoikeusverkosto tapaa hyvin monia suomalaisia ja ulkomaisia tahoja ja järjestöjä, jotka haluavat informoida kansanedustajia ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Ihmisoikeusverkosto on harvemmin kutsujana, vaan tapaamiset saavat alkunsa näiden tahojen yhteydenotosta, kuten tässäkin tapauksessa.

– Taustatiedoksi lisään vielä, että eduskunnan ihmisoikeusverkoston toiminta on avointa kaikille kansanedustajille ja perustuu kansanedustajien omaan aktiivisuuteen.

– Ihmisoikeusverkosto tarjoaa kansanedustajille foorumin, jolla voidaan kuulla asiantuntijoita, tavata kansalaisjärjestöjä ja muita yhteiskunnallisia toimijoita sekä käydä epävirallista keskustelua ihmisoikeuskysymyksistä. Toiminnan tavoitteena on täydentää eduskunnassa käytävää ihmisoikeuksiin liittyvää keskustelua ja edistää kansanedustajien tiedonsaantia ihmisoikeuskysymyksistä. Verkosto pyrkii seuraamaan ihmisoikeuksien toteutumista laaja-alaisesti ja maailmanlaajuisesti.

– Ihmisoikeusverkostolla ei ole virallista asemaa eduskunnassa ja esimerkiksi sen julkaisemat julkilausumat edustavat vain verkostoon kuuluvia, julkilausuman allekirjoittaneita yksittäisiä kansanedustajia.