Kiintiöpakolaisten ottamisen taso vaihtelee jo EU-alueellakin huomattavasti, ministeri Riikka Purran erityisavustaja Mikael Lith kertoo videohaastattelussa. Hän huomauttaa keskustelun kiintiöpakolaisista vääntyneen viime aikoina hieman oudoille jengoille.
– Kiintiöpakolaisuus ei ole sellainen juttu, jota kaikki Euroopan maat harjoittavat. Itse asiassa EU-jäsenvaltioista keskimäärin vain alle puolet ottaa vuosittain vastaan kiintiöpakolaisia.
– Tässä on ollut vuosittain pientä vaihtelua, että on ollut joskus vähän alle puolet ja joskus se on ollut suunnilleen puolet. Mutta siis joka tapauksessa on hirvittävän pieni määrä maita, jotka enää ottavat vastaan kiintiöpakolaisia.
Moni taho tienaa maahanmuutolla hyvät rahat
Niin sanottu maahanmuuttoteollisuus on Suomessakin jo paisunut siihen mittakaavaan, että maassamme on useita tahoja, jotka suoraan tai välillisesti ansaitsevat rahaa maahanmuuttajien avulla. Esimerkkinä vaikkapa ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo, joka avoimesti hehkuttaa, kuinka maahanmuutosta johtuva kysynnän kasvu mahdollistaa vuokrien korotukset.
Eräät järjestöt ja henkilöt ovat usein julkisuudessa väittäneet, että kiintiöpakolaisjärjestelmän lakkauttaminen rikkoisi kansainvälistä oikeutta, mutta todellisuudessa näin ei ole asianlaita. Esimerkiksi EU ei päätä siitä, mikä Suomen pakolaiskiintiö on.
– YK:n, EU:n tai kansainvälistä pakolaisuutta koskevat yleissopimukset tai Euroopan ihmisoikeussopimus eivät edellytä ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia. Eli jokainen kansallisvaltio saa siten itse päättää, ottaako vastaan kiintiöpakolaisia vai ei, Lith kertoo.
Oppositio ei huomaa, että ajat ovat muuttuneet
Suomen kiintiöpakolaisjärjestelmää Lith kuvaa jo reliikiksi, jolla on pyritty vain pitämään yllä hyvää omaatuntoa.
– Koska meille tulee jo muutenkin rajoille spontaanisti turvapaikanhakijoita, niin ei ole oikeastaan enää mitään syytä pitää kiinni kiintiöpakolaisjärjestelmästä.
Pohjoismaat ovat perinteisesti ottaneet vastaan paljon kiintiöpakolaisia. Mutta ajat ovat muuttuneet.
– Trendi on nyt, että myös muissa Pohjoismaissa – siis myös Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa – otetaan vähemmän kiintiöpakolaisia kuin ennen. Aika on siis ajanut kiintiöpakolaisuuden ohi, mutta meillä Suomessa oppositio ei sitä näytä ymmärtävän lainkaan, Lith sanoo.
