

LEHTIKUVA
Ay-liikkeelle rahaa tahkoava Kojamo hehkuttaa: Maahanmuutto mahdollistaa vuokrien korotukset
Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun.
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista osoittaa, että maahanmuutto kuormittaa raskaasti kuntataloutta, sillä ulkomaalaisperäinen väestönkasvu ei juuri kasvata kunnan verotuloja.
Vaikka maahanmuuttajat kuluttavat yhteisiä julkisia palveluita vähintään yhtä paljon kuin kaikki muutkin asukkaat, ulkomaisten tulijoiden keskimääräinen osallistuminen palveluiden rahoitukseen kunnallisverojen muodossa jää kauaksi kantaväestöstä. Tämä luo kunnan talouteen rahoitusvajeen.
Jo vuonna 2020 Suomen kunnille aiheutui yhteensä 644 miljoonan euron verotulojen rahoitusvaje maahanmuuton seurauksena. Tuolloin esimerkiksi Jyväskylässä maahanmuuton aiheuttama rahoitusvaje oli 12,5 miljoonaa.
Suomen Perustan tutkimuksessa kunnallisverojen osalta vertaillaan kuntakohtaisesti eri maahanmuuttajaryhmien maksamia kunnallisveroja kantaväestön maksamiin kunnallisveroihin. Esimerkiksi Helsingissä kaikkien maahanmuuttajataustaisten keskiarvo oli 47,8 prosenttia Helsingin suomalaisen kantaväestön keskiarvosta. Koko Suomen kohdalla yhteensä tämä kaikkia maahanmuuttajataustaisia koskeva vertailuluku oli 58,0 prosenttia. Tarkat kuntakohtaiset luvut löytyvät kuntaluvut.fi-sivulla julkaistusta interaktiivisesta kartasta.
Maahanmuutto lisää asuntojen kysyntää Espoossa
Eräs maahanmuuton talousvaikutus liittyy myös asumisen kuluihin, sillä kasvavilla asuinalueilla maahanmuutto nostaa asuntojen hintoja ja vuokria. Ilmiö on nähtävissä etenkin pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Espoon väestönkasvu on pitkälti seurausta maahanmuutosta.
Asuntojen kysynnän kasvusta sen sijaan hyötyvät yksityiset asuntojen tarjoajat, kuten Suomen suurin kiinteistösijoittaja, vuokra-asuntoja tarjoava Kojamo.
Viime huhtikuun Kojamon sijoittajauutiskirjeessä hehkutetaan suorasanaisesti, kuinka maahanmuutosta johtuva kysynnän kasvu mahdollistaa vuokrien korotukset.
Kojamon sijoittajauutiskirjeessä todetaan, että samaan aikaan kaupungistumisen jatkuminen ja vilkas maahanmuutto tukevat asuntojen kysyntää. Vuokrankorotusmahdollisuuksien nähdään paranevan loppuvuonna ja ensi vuonna.
Jo aiemmin julkaistun Espoon kaupungin asunto-ohjelman mukaan maahanmuutto on osaltaan lisännyt asuntojen kysyntää Espoossa. Tämä puolestaan on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa.
Kojamolla miljardeja kiinni kiinteistöissä
Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö Kojamo on ay-liikkeen vahvassa omistuksessa. Vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteen mukaan Kojamon sijoituskiinteistöjen käypä arvo on 8,0 miljardia euroa.
Ay-liitoista Kojamon suurin omistaja on Teollisuusliitto 6,39 prosentin osuudella. Kojamon suuromistajien joukkoon kuuluvat myös esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ (4,50 prosenttia), Rakennusliitto (1,57 prosenttia) sekä Ammattiliitto Pro (1,98 prosenttia).
Pienemmillä osuuksilla Kojamon ay-omistajia ovat Julkis- ja yksityishenkilöalojen toimihenkilöliitto Jyty, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, SAK, Paperiliitto sekä Sähköalojen ammattiliitto. Myös edellä mainittujen pienempien omistajien omistusten markkina-arvo on useita miljoonia kullakin.
Rahaa päätyy vasemmistopuolueiden vaalikampanjointiin
Kojamo siis hyötyy maahanmuuton kasvusta asuntojen kysynnän kasvuna ja korkeampina vuokrina. Hyöty valuu ay-liitoille, joille Kojamo maksaa osingot.
Keväällä 2023 Kojamo maksoi osingon vuoden 2022 tuloksestaan. Teollisuusliitolle osingonjako tarkoitti 6,2 miljoonan verovapaata osinkopottia. OAJ kuittasi 4,6 miljoonan euron summan ja Rakennusliitto 2,8 miljoonaa. Ammattiliitto Pro sai 1,9 miljoonaa sekä JHL ja PAM kumpikin vajaat 1,5 miljoonaa.
Samalla rahaa kanavoituu mutkien kautta vasemmistopuolueiden vaalirahoitukseen. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaalien alla MTV:n selvityksessä kävi ilmi, että sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoi saavansa vaalirahaa joko ammattiliitolta tai -yhdistykseltä.
Häviäjäksi tässä järjestelyssä jää tavallinen veronmaksaja, jolta kerätyistä veroista valtio maksaa vuokratulot Kojamolle asumistukien muodossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ay-liitot vuokrakorotukset maahanmuuton talousvaikutukset Kojamo Vaaliraha vasemmistopuolueet veronmaksajat Ay-liike Suomen Perusta maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen: Kojamon toiminta pöyristyttävää – kaikkien pitäisi osallistua talkoisiin

Kankaanniemi vaatii ay-liikkeen verovapaiden vuokratulojen suitsimista: Ay-pomot kasvattavat tulojaan ja vuokralainen maksaa

Maahanmuutosta seuraa Suomen kunnille rahoitusvaje – tulijat maksavat selvästi vähemmän veroja kuin kantaväestö
Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.

Tutkimus paljastaa maahanmuuton äärimmäisen karun vaikutuksen kantaväestölle: palkat laskevat ja asumisen hinta nousee

Maahanmuutto vähenee – Purra: Maahanmuutto ei ole hallitsematon luonnonvoima
Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemat tilastot näyttävät, että vuonna 2022 alkanut voimakas maahanmuuton kasvu taittui viime vuonna, kun myönteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä laski noin 6700:lla.
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.