Aktiivihiili ja biostimulantit auttavat pitämään turvetuotannon käynnissä tulevaisuudessakin

Aktiivihiiltä tuotetaan Neovan Ilomantsin tehtaalla. Rakentamispäätöstä Seinäjoen tehtaalle odotetaan.

Biostimulanttia valmistetaan jo koemielessä, ja sitä on testattu hyvällä menestyksellä.

Aktiivihiileen tarvittavaa turvetta tuotetaan Ilomantsin lähistön lisäksi Etelä-Pohjanmaalla, Peräseinäjoen Haukinevalla.

– Kyse on varautumisesta ja valmistautumisesta. Jos Ilomantsissa tulisi jotain ongelmia, meillä olisi täällä aktiivihiilimateriaalia varalla ja voisimme sitä toimittaa sinne, kertoo Neovan toimitusketjupäällikkö Heta-Mari Hernesniemi.

Kysyntä kasvaa ympäristövaatimusten kiristyessä

Aktiivihiileen kelpaavan turpeen tuhkapitoisuuden tulee olla matala.

Aktiivihiiltä käytetään puhdistusaineena ja erilaisissa suodattimissa esimerkiksi ilman ja veden puhdistamisessa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Vaativimmissa lääketieteen ja ruoan puhdistamiseen tarkoitetuissa tuotteissa turve on on osoittautunut parhaaksi raaka-aineeksi. Kysyntä kasvaa, kun ympäristövaatimukset eri aloilla kiristyvät.

Haukinevalle toivotaan uutta aktiivihiilitehdasta.

– Odotamme sitä kuin kuuta nousevaa. Se on edelleen Neovan suunnitelmissa, mutta ei toteudu vielä ensi tai sitä seuraavana vuonna.

Apua maaperän köyhtymiseen

Toinen tulevaisuuden tuote on biostimulantti. Sille uskotaan löytyvän tarvetta kasvihuoneissa ja peltoviljelyssä, kun maaperä on päässyt köyhtymään.

– Biostimulantti auttaa kasveja juurtumaan, parantaa stressinsietokykyä ja palauttaa luontaisia, orgaanisia aineksia maahan tai kasvualustaan, kuvaa Hernesniemi.

Neova valmistaa biostimulantteja koemielessä. Niitä on kokeiltu ainakin yhdessä perunayrityksessä ja golfkentillä. Palaute on ollut hyvää.

– Kyse on prosessoidusta turpeesta. Se on täysin luonnonmukainen tuote, ja sitä voi käyttää kuivana, kosteana tai liuoksena.

Irlannissa turvetuotanto aloitetaan uudelleen

Hernesniemi uskoo uusien tuotteiden yhdessä kasvu-, kuivike- ja palaturpeen kanssa pitävän turvetuotannon pinnalla huolimatta edellisen hallituksen voimakkaasta hingusta ajaa turvetuotanto alas.

– Turve on valtavan iso työllistäjä. Turve on monipuolinen ja mainettaan parempi raaka-aine. Siitä löytyy koko ajan uusia hyviä puolia, hän muistuttaa.

Jyrsinturpeen tuotanto on vähentynyt merkittävästi, palaturpeen tuotanto jatkuu ja kasvuturpeen tuotanto lähti vauhtiin muutama vuosi sitten. Sitä viedään varsinkin Hollantiin ja Saksaan, jonkin verran myös Irlantiin, jossa turvetuotanto ehdittiin kertaalleen jo lopettaa. Lopettamispäätös on havaittu huonoksi, ja turvetuotantoa ollaan siellä aloittamassa uudelleen.

Turve mahdollistaa antibioottivapaan eläintuotannon

Suomalaisessa maataloudessa turve on edelleen tärkein materiaali kuivituksessa. Se on antibakteerista, minkä ansiosta eläintuotanto on pitkälti antibioottivapaata. Turvekuivikkeelle yritetään keksiä korvaavia materiaaleja, mutta turvetta tarvitaan esimerkiksi broilerituotannossa. Turvepellettejä tehdään myös sioille ruoaksi.

Hevosten sisätautispesialistin Jenni Mönkin viime keväänä valmistuneen väitöskirjan mukaan hevosille keuhkoterveyden kannalta parhaat kuivikkeet ovat turve tai puupelletti.

Viime talven kovat pakkaset olivat oiva osoitus turpeen tarpeellisuudesta lämmöntuotannossa. Lämpölaitoksilla puupolttoaineiden teho ei riittänyt, vaan sekaan tarvittiin turvetta. Turvetta pystytään toimittamaan aumoista lämpölaitoksiin paukkupakkasillakin. Yksi turverekka vastaa noin kahta puurekkaa energiamäärältään.

Enemmän hyötyä kuin haittaa

Suomessa käytetään edelleen kivihiiltä ja maakaasua paljon enemmän kuin turvetta.

– Rahat niistä menevät ulkomaille. Turpeesta kaikki raha jää Suomeen. Sen taloudellinen jalanjälki on iso, ja se hyödyttää koko Suomea.

Yhtä turvenevaa pystytään hyödyntämään noin 40 vuotta.

– Turve on kotimainen tuote. Pitää pitää kiinni omasta tuotannosta. Turpeen energiapitoisuus on hyvä, se säilyy hyvin eikä jäädy. Se kannattaa pitää mukana osana polttoainepalettia. Sen hyöty on isompi kuin haitat. Pitäisi miettiä hyötyjä eikä vain haittoja. Pidetään turpeesta kiinni niin kuin Norja pitää öljystään, sanoo Heta-Mari Hernesniemi.

Perussuomalaiset pitää tärkeänä turvata turpeen käyttömahdollisuudet tulevaisuudessakin maataloudessa ja energian tuotannossa.