

Turpeen nostoa Kalliosalon nevalla Seinäjoella. Kuvituskuvaa.
Hukari: ”Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta”
Turvetuotanto oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä alueellisesti merkittävä talouden selkäranka monissa maakunnissa ja voisi olla sitä tulevaisuudessakin. Energiantuotannon sijaan alan tulevaisuuden mahdollisuudet ovat puutarha-alan kasvualustoissa, joiden kysyntä kasvaa globaalisti. Energiaturpeen tuotannon ja siihen liittyvän osaamisen alasajo vahingoittaisi paitsi energiaturvallisuutta myös muiden turvetuotteiden kannattavuutta. Luonnonvarakysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja Matti Hukari analysoi.
Vihreiden talousosaaminen ja hallituskriisi
Viron entiseltä Presidentiltä Toomas Ilvekseltä kysyttiin kerran, miksi Virossa ei ole merkittävää vihreätä puoluetta. Vastaus kuului ”Meillä ei ole varaa niihin”. Ilveksen realismi tuli mieleen, kun luki YLEn uutista 1.8.2020, jonka mukaan Vihreät olisi lähdössä hallituksesta, jos turpeen energiakäyttöä ei lopeteta heti ”ilmaston pelastamiseksi”. YLEn tulkinnan mukaan Sanna Marinin (sdp.) johtaman hallituksen kokouspöydässä istuu mörkö, jonka nimi on turvetuotanto. Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta.
Kun turvetuotanto on lopetettu Suomessa, kiittävätköhän vihreiden kansanedustajat turvealan yrittäjiä ja työntekijöitä ilmaston pelastamisesta? Veikkaanpa että saamme jälleen kuulla saman virren kuin viimeiset 20 vuotta eli ei riitä ja tarvitaan lisää ”kunnianhimoa”. Siinä vaiheessa kunnianhimo lienee laiha lohtu valtiontaloudelle eli veronmaksajalle.
Turveteknologialla on kysyntää vientimarkkinoilla
Huolimatta kotimaisen turvetuotannon vaikeuksista monilla turvetuotannon teknologian kehittäjillä ja valmistajilla työt ovat viime vuosina pysyneet kohtalaisen hyvällä tasolla. Suurimpia alan toimijoita ovat Suokone Oy, Peat Max Oy, Raussin Metalli ja Raiselift Oy. Teknologian ja laitteiden vientiä on etupäässä Baltian maihin ja Venäjälle. Siellä turvetuotteiden kysynnän kasvu johtuu puutarhakasvien viljelyalustoihin, karjatilojen ja hevostallien kuivikkeiksi ja maanrakennuksen maisemointiin – moottoriteistä golfkenttiin – käytettävistä turvetuotteista.
Kuiviketurve parantaa karjatiloilla ja hevostalleilla eläinten ja niiden hoitajien hyvinvointia
Karjatilojen ja hevostallien kuivikkeina turve on ominaisuuksiltaan tutkitusti paras mahdollinen (Sveriges lantbruksuniversitet, 2006). Ensinnäkin sen nesteensitomiskyky pitää eläimet kuivina ja ammoniakinsitomiskyky ehkäisee hajuhaittoja sekä parantaa ilmanlaatua. Toiseksi turve säilyttää lannan ravinnepitoisuuden. Siipikarjatiloilla kuiviketurpeen antiseptiset ominaisuudet edesauttavat siipikarjan jalkojen terveyttä ja vähentävät siten lääkintäkuluja. Turpeesta luopuminen heikentäisi niin eläinten kuin niiden hoitajienkin olosuhteita.
Turpeen käyttö on mahdollistanut kotimaisen puutarhatuotannon
SITRA puolestaan haluaa lopettaa heti koko turpeen energiakäytön (YLE 23.6.2020). Unohtivatkohan Sitran ”asiantuntijat”, että turpeen energiakäytön lisäksi menisi samalla mahdollisuudet myös kotimaiselta kasvihuoneviljelyltä (YLE 3.7.2020). Suomalaista puutarhatuotantoa ei nimittäin ole ilman turvetta. Puutarha-ala työllistää reilut 3000 henkilötyövuotta ja tuottaa liikevaihtoa pyöreästi 150 miljoonaa. Olisiko Suomella varaa menettää sekin?
Kasvuturve voitaisiin teoriassa tuoda Venäjältä ja Baltiasta, mutta logistiikan kulut ja päästöt nostaisivat kustannuksia niin että kohta kysyttäisiin, kannattaako samalla vaivalla tuoda tuotantopanosten sijasta valmiit kasvikset ja kukat.
Maapallon elintarviketuotanto ja ruokaturva on tulevaisuudessa riippuvainen turpeesta
Kotimaan elintarviketuotannon lisäksi turvetuotannolla olisi merkittäviä vientinäkymiä, sillä turve on puutarhaviljelyn kasvualustojen välttämätön komponentti (substraatti). Maailmalla kasvintuotannon kasvualustaksi käytettävän turpeen kysyntä nousee ja sen globaali volyymi on tällä hetkellä noin 50 miljoonaa kuutiota. Suurimpia tuottajia ovat Venäjä, Baltian maat ja Kanada. Suomen osuus maailman kasvualustamarkkinoista on nykyisin alle prosentin. Suomen suopinta-alan kannalta tuotannollista potentiaalia olisi kohota maailman markkinoilla merkittäväksi toimijaksi.
Maapallon laajuisen ruokaturvahaasteen kannalta ollaan elintärkeän asian äärellä. Kiinan kaltaisissa maissa pohjavesivarannot hupenevat ja niissä on kasvavassa määrin siirryttävä rajattuihin kasvualustoihin, joilla satotulokset ovat moninkertaisia perinteiseen, paikalliseen maaperään perustuvaan viljelyyn verrattuna. Väestönkasvun ja viljelykelpoisen peltoalan vähenemisen aiheuttaman haasteen ratkaisemiseksi maapallon suobiomassan resurssitehokas hyödyntäminen on avainasemassa. Suomella voisi olla siinä kokoaan suurempi tehtävä.
MATTI IHUKARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita

Koskela: Kasvuturpeen saanti on varmistettava

Elomaa: Turpeen käyttöä ei saa tehdä mahdottomaksi

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Elomaa: Hallituksella ei ole uskottavia vaihtoehtoja korvata turpeen käyttöä

Immonen: Hallitus ajaa turvealan yritykset alas myrkynvihreällä politiikallaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää