

LEHTIKUVA
Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita
Europarlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen kysyi turvemaiden suojelusta, näin komissio vastasi.
Teuvo Hakkarainen jätti 13.7. Euroopan komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien EU:n biodiversiteettistrategiaa. Sen mukaan turvemaat halutaan tiukasti suojelluiksi vuoteen 2030 mennessä.
Suomen puuvarannosta neljännes sijaitsee turvemailla ja tiukka suojelupäätös voisi uhata puun saantia ja käyttöä.
– Onko komissio ajatellut turvemaiden kategorisen suojelun kohdalla minkäänlaista suhteellisuutta ja kohtuullisuutta Suomen kaltaisen, metsätaloudesta elävän maan osalta, hän kysyi.
Hän kysyi myös, voiko komission kaavailemilla tiukasti suojelluilla alueilla, kuten turvemailla, harjoittaa metsästystä, kerätä sieniä ja marjoja tai jatkaa muuta virkistyskäyttöä. Entä aikooko komissio asettaa toimeenpanon varmistamiseksi sanktioita ja jos aikoo, niin millaisia?
Kolmannes alueista tiukkaan suojeluun
Komission vastaus saapui 26.8. Sen mukaan vähintään kolmanneksen suojelluista alueista olisi oltava tiukasti suojeltuja. Vanhoiksi kasvaneita metsiä, turvemaita, niittyjä, kosteikkoja, soita ja meriheinän kasvualueita olisi suojeltava tiukasti. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kyseiset alueet eivät voisi lainkaan olla ihmisten käytössä.
Komissio esittää vielä tämän vuoden puolella tiukkaa suojelua koskevia kriteereitä ja ohjeita. Niistä on tarkoitus päästä yhteisymmärrykseen EU-maiden kesken ensi vuonna. Tiukasti suojeltavien alueiden määrittely ja hoito tulee kuulumaan EU-maiden vastuulle.
Komissio arvioi vuonna 2024, onko EU pääsemässä suojelualuetavoitteisiinsa, ja tarvitaanko tiukempia toimia, kuten EU-lainsäädäntöä. EU:n sanktioita voitaisiin harkita vasta, kun EU-lainsäädäntöä olisi ja sitä olisi rikottu.
Suomalaiset osaavat päättää itse
Hakkarainen toteaa, että suojelukriteereiden myötä EU:n valta lisääntyy taas.
– Kyllä me suomalaiset osaisimme päättää metsistämme ilman Brysselin byrokraattien pykäläviidakkoakin, hän tuhahtaa.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hukari: ”Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta”

Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla

Koskela: Omavaraisuus ja huoltovarmuus tukevat toisiaan

Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: ”Nouseeko sähkön hinta?”

Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”

EU:n Green Deal heikentää merkittävästi Suomen kilpailukykyä – teollisuus, työpaikat ja omavaraisuus vaarassa

Elomaa: EU ei saa tuhota Suomen maataloutta

Koskela: Kasvuturpeen saanti on varmistettava

Elomaa: Turpeen käyttöä ei saa tehdä mahdottomaksi
Viikon suosituimmat

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Yleisradio starttasi pride-aktivismin – ja samalla politikoi murrosikää lykkäävien, kyseenalaisten hormonihoitojen aloittamista lapsille ja nuorille
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Professori: Jaettu inho länttä kohtaan yhdistää woke-liikkeen ja islamistit
Professori Gad Saad analysoi Bulletin-julkaisulle antamassaan haastattelussa pian julkaistavan kirjansa "Suicidal Empathy" aiheita sekä yhteiskunnan irrationaalisia eli loogisen ajattelun vastaisia uskomuksia niin sanottujen ”loisideoiden” kautta. Hän kritisoi voimakkaasti woke-ideologiaa, Greta Thunbergin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa sekä vasemmistolaisten ja islamistien liittoutumista.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.