

LEHTIKUVA
Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: ”Nouseeko sähkön hinta?”
Turve on pitkään ollut Suomessa merkittävä energianlähde. Poliittisista linjauksista johtuen turpeen käyttö on ollut välillä kasvussa ja välillä laskussa. Tällä hetkellä turpeen käyttöä energianlähteenä on vähennetty ja ollaan vähentämässä lisää. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan turpeentuotannon alasajosta.
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen ja energiantuotannon siirtyminen hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä luo haasteita Suomen huoltovarmuudelle. Turpeen käytön loppumisen myötä menetettäisiin turve myös huoltovarmuuspolttoaineena, sillä jos energiaturpeen normaaliaikainen käyttö loppuu, loppuu myös sen kaupallinen tuotanto, eikä ole mitä varastoida huoltovarmuustilanteita varten.
Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeä polttoaine, joten sen saatavuus tulee varmentaa entistä paremmin. Turve on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää useamman vuoden varastointia ja soveltuu hyvin turvaamaan suomalaisen polttoaineen huoltovarmuutta.
Jos turvetuotantoa ajetaan alas, niin tuotantoalueita ei kovin nopeasti saada uudelleen turvetuotantoon, mikäli siihen tulee tarve. Myös turpeen tuotantoon ja kuljetukseen käytettävä kalusto ja henkilöstön osaaminen voivat kadota nopeasti.
– Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus pitää huomioida myös silloin, kun tavoitellaan hiilineutraalia Suomea, toteaa Minna Reijonen.
Turpeen käyttö tukee huoltovarmuutta ja työllisyyttä
Turve on arvokas suomalainen luonnonvara, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Energiaturve on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä.
Suomeen on rakennettu 7 miljardilla eurolla voima- ja lämpölaitoksia, jotka hyödyntävät lähiympäristön energialähteitä, joista turve on yksi. Monet lämpölaitokset tarvitsevat edelleen osan polttoaineestaan energiaturpeena.
– Kun näitä laitoksia muutetaan turpeen energianpolton kieltämisen yhteydessä, maksaako kuluttaja hinnan kalliimpana energian hintana? kysyy Reijonen.
Suomessa turvetta tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla
Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria eli 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, jossa kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tarvittaessa Suomessa voidaan ottaa turvetuotantoa enemmän käyttöön, ja miten varmistetaan, että tarvittaessa tuotantoalueet saadaan nopeasti uudelleen käyttöön.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suvaitsevaiset kauhistuivat Michael Mooren uutuuselokuvasta, eikä ihme – Planet for Humans paljastaa, miten vihreällä aatteella rahastetaan – härskeimmäksi osoittautuu ex-varapresidentti Al Gore

Elomaa: Hallituksen on laitettava Caruna ja muut sähköverkkoyhtiöt kuriin

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto

Maakuntien sähköyhtiöt ovat laskeneet sähkönsiirron hintoja – Carunalta ei heru armoa, se antaa vain maksuaikaa

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet – Reijonen: ”Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?”

Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla

Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet: Hallitus ei ymmärrä pysäyttää ilmastopolitiikan kiristyksiä edes koronapandemian keskellä

Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita

Koskela: Kasvuturpeen saanti on varmistettava
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Jussi Halla-aho Suomen ja Venäjän suhteista: Mille pohjalle valtioiden suhteita voidaan rakentaa, jos sopimukset ja omat sitoumukset eivät merkitse venäläisille mitään?
Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.