Sähkön siirtohinnat ovat karanneet kohtuuttoman korkeiksi keskivertokuluttajalle. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat kärsivät maakaapeloinnin aiheuttamista kustannuksista vielä vuosien ajan. Olisi huomattavasti edullisempaa turvata sähkön toimitusvarmuus raivaamalla sähkölinjojen alustoja ja reuna-alueita, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

Sähkönsiirtomaksut ja niiden korotukset ovat vuosi toisensa jälkeen kestopuheenaihe kotimaisessa mediassa. Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, vaan se ostetaan paikalliselta verkonhaltijalta riippumatta siitä, minkä yhtiön sähköä asiakas ostaa. Etenkin Caruna on saanut runsaasti kyseenalaista julkisuutta siirtomaksujen korotusten takia.

Yhtiö perustelee korotuksia muun muassa verkon saneeraamisella. Vuonna 2013 uudistettu sähkömarkkinalaki pyrki parantamaan sähköverkon toimintavarmuutta, jotta vuoden 2011 talvimyrskyjen aiheuttamilta laajoilta sähkökatkoilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.

Asukkaat eri asemassa

Useat sähköverkkoyhtiöt pyrkivät saavuttamaan lain vaatiman toimintavarmuuden muuttamalla sähkölinjoja maakaapeleiksi, mikä osaltaan lisää siirtohintojen korotuspaineita. Sähköverkon parannustyöt on saatava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta vuonna 2028, jolloin 15 vuoden siirtymäaika päättyy.

– Sähkön siirtohinnat ovat karanneet kohtuuttoman korkeiksi keskivertokuluttajalle. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat kärsivät maakaapeloinnin aiheuttamista kustannuksista vielä vuosien ajan. Olisi huomattavasti edullisempaa turvata sähkön toimitusvarmuus raivaamalla sähkölinjojen alustoja ja reuna-alueita, sanoo perussuomalaisten Sanna Antikainen.

– Kaapeloinnin kustannukset asettavat taajamien ja haja-asutusalueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa. Siirtohinnoille tulee asettaa kohtuullinen hintakatto.

Sähkövero noussut rajusti

Energiavirasto valvoo siirtohintojen kohtuullisuutta neljän vuoden jaksoissa. Nykymallin mukaan siirtohinnoilla on ns. korotuskatto, jonka mukaan verkkoyhtiö ei voi korottaa hintoja yli 15 prosenttia edeltävän 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. Sähkönsiirtolasku muodostuu sähkön siirtohinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäverosta.

Sähkövero on noussut rajusti 2000-luvulta lähtien ja muodostaa nykyään huomattavan osan kotitalouksien sähkönsiirtolaskusta. Suomen sähkövero on moninkertainen EU:n minimitasoon nähden ja heikentää siten sekä teollisuuden kilpailukykyä että kotitalouksien ostovoimaa.

– Korkea sähkövero yhdistettynä alati nouseviin sähkönsiirtomaksuihin iskee etenkin pienituloisiin kotitalouksiin. Sähkö on jokapäiväinen välttämättömyyshyödyke, eikä nykymaailmassa tule toimeen ilman sitä. Sähkönsiirrolla rahastaminen on törkeää, etenkin kun sitä ei voi kilpailuttaa. Nykyinen siirtohintojen korotuskatto on aivan liian korkea, Antikainen toteaa.

Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen sähkönsiirtomaksujen hintakaton asettamisesta 20 prosenttiin sähkön kulutuksesta laskettuna.

SUOMEN UUTISET