Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

toimintavarmuus

Maailmantalous on täyttä vauhtia puskemassa kohti aivan uudenlaisia ongelmia. Globalisaation myötä luodut toimitusketjut ovat koronan kourissa murtuneet tai murtumassa. Autotehtaat pysähtyvät, maataloustuotanto takkuilee ja kaupassa myydään yhä useammin eioota.

Makrotalouden mahalasku 1990-luvun alussa, nettihypetyksen nolo loppu 2001 ja finanssikriisi 2008. Kaikille edellä mainituille kriiseille oli ominaista enemmänkin niiden alkuperäinen pääomaluonne kuin materialistinen perusta.
Toisin on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/joe-biden-yrittaa-estaa-joulun-ajan-kaaoksen-satamat-ja-kuljetusjatit-siirtyivat-tyoskentelemaan-kellon-ympari/c4bdd071-0334-4ff4-9190-b39f4cb797e4">tänään</a>. Globalisaation myötä rakennetut toimitus- ja tuotantoketjut ovat koronan myötä saaneet urakalla siipeensä. Koruton totuus paljastuu tavallisimmallekin tallaajalle viimeistään joulukaupan tyhjien hyllyjen myötä. Pula on tavarasta, siis materiasta, ei hengestä tai ideologiasta.
Tuotanto- ja toimitusketjut katkeilevat
Päärynät viljellään Etelä-Amerikassa, laivataan vieläkin halvemman työvoiman maahan, vaikka Vietnamiin paketoitavaksi. Vasta sitten ne ilmestyvät &#8211; jälleen uuden kuljetusrumban jälkeen &#8211; kaupan hyllylle jossain päin maailmaa. Kaikki perustuu tehokkuuden käsitteisiin &#8220;just in time&#8221; tai ”just on time” (JOT). Jos joku osa tässä palapelissä ei toimi, koko himmeli on säpäleinä saman tien.
&#8211; Ongelma on siinä, että samalla sekunnilla, kun ketju alkaa pätkiä jossain yksittäisessä kohdassa, koko ketju on ongelmissa. Johtuen siitä, että marginaaleja, välyksiä ei enää ole olemassa. Jos on laiva, puuttuu kontteja. Jos onkin kontteja, ahtaajat loistavat poissaolollaan. Jos onkin ahtaajia, pula syntyy puuttuvista rekkakuskeista. Ja jos onkin rekkakuskeja, puuttuvatkin sitten rekka-autot. Lopputulos on aina sama, systeemi halvaantuu, <a href="https://www.gp.se/ledare/vi-m%C3%A5ste-f%C3%B6rbereda-oss-p%C3%A5-ekonomiska-kriser-av-ett-helt-nytt-slag-1.57612331">kirjoittaa</a> Malcom Kyeyune kolumnissaan GT-lehdessä.
Myös maatalous ja teollisuustuotanto vaarassa
Covid-19-pandemian myötä tuotantoa vedettiin alas enemmän tai vähemmän kaoottisesti talouden sopeuttamiseksi laskevaan kysyntään. Siinä rytäkässä globaalit toimitusketjut vaurioituivat vakavasti. Ja niiden korjaaminen kysyy aikaa.
Nyt ollaankin sitten tilanteessa, jossa USA:n presidentti Joe Biden ja Britannian pääministeri Boris Johnson saavat <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008303167.html">selittää</a> kansalaisille ja yrityksille, miksei sähköpyörää tai tiskikonetta löydy kaupasta, miksi maatalouskoneiden varaosia ei saa ja missä ovat autoteollisuuden elintärkeät komponentit.
Näkyy kaupoissa alkaa maailmanlaajuisesti olla kuin aikanaan itäblokissa: tyhjät hyllyt odottavat tavaraa, ostaja saa tyytyä paikkaan jonotuslistalla ja tuotteiden hinnat nousevat pulan myötä. Seurauksena on ensin inflaatio ja sitten stagflaatio.
Ratkaisu on paikallinen tuotanto
Kukaan ei oikeastaan tiedä, milloin nykyinen kaupan ja tuotannon epätasapaino päättyy ja mihin hintojen noususta alkanut inflaatio johtaa. Ehkäpä olisi muutoksen aika, globaalista pitää tehdä lokaalista.
Ei ole minkään valtakunnan järkeä tuhlata ehtyviä luonnonvaroja ja saastuttaa maapalloa kyöräämällä tavaraa edestakaisin pitkin maapallon meriä ja taivaita. Maailmantalouden on muututtava aidosti paikallisemmaksi, jotta jo nyt silmille tulevat ongelmat voidaan ratkaista.
Toimitusvarmuus ja <a href="https://samtiden.nu/2021/10/globaliseringen-ger-nu-sovjetiska-problem-tomma-butikshyllor/">varautuminen</a> yhä useammin toistuviin kriiseihin edellyttää tuotannon ja toimitusketjun omaa hallintaa. Eikä ole minkään demokraattisen valtion asukkaan etu siirtää tuotantoa halvan työvoiman diktatuurimaihin, joiden toimintamallit ovat joka saralla kyseenalaisia.
Ratkaisu ei ole työvoiman hinnan polkeminen vaan tuotannon pyörittäminen lähellä sellaisilla palkoilla, joilla ihmiset aidosti tulevat toimeen. Sitä myöten saattavat ratketa muutkin perinteisiä hyvinvointivaltioita riivaavat ongelmat.
&nbsp;

Globalisaatio johtaa tyhjien hyllyjen syndroomaan – meno maailmalla on pian kuin entisessä itäblokissa

Sähkön siirtohinnat ovat karanneet kohtuuttoman korkeiksi keskivertokuluttajalle. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat kärsivät maakaapeloinnin aiheuttamista kustannuksista vielä vuosien ajan. Olisi huomattavasti edullisempaa turvata sähkön toimitusvarmuus raivaamalla sähkölinjojen alustoja ja reuna-alueita, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Sähkönsiirtomaksut ja niiden korotukset ovat vuosi toisensa jälkeen kestopuheenaihe kotimaisessa mediassa. Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, vaan se ostetaan paikalliselta verkonhaltijalta riippumatta siitä, minkä yhtiön sähköä asiakas ostaa. Etenkin Caruna on saanut runsaasti kyseenalaista julkisuutta siirtomaksujen korotusten takia.
Yhtiö perustelee korotuksia muun muassa verkon saneeraamisella. Vuonna 2013 uudistettu sähkömarkkinalaki pyrki parantamaan sähköverkon toimintavarmuutta, jotta vuoden 2011 talvimyrskyjen aiheuttamilta laajoilta sähkökatkoilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.
Asukkaat eri asemassa
Useat sähköverkkoyhtiöt pyrkivät saavuttamaan lain vaatiman toimintavarmuuden muuttamalla sähkölinjoja maakaapeleiksi, mikä osaltaan lisää siirtohintojen korotuspaineita. Sähköverkon parannustyöt on saatava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta vuonna 2028, jolloin 15 vuoden siirtymäaika päättyy.
&#8211; Sähkön siirtohinnat ovat karanneet kohtuuttoman korkeiksi keskivertokuluttajalle. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat kärsivät maakaapeloinnin aiheuttamista kustannuksista vielä vuosien ajan. Olisi huomattavasti edullisempaa turvata sähkön toimitusvarmuus raivaamalla sähkölinjojen alustoja ja reuna-alueita, sanoo perussuomalaisten Sanna Antikainen.
&#8211; Kaapeloinnin kustannukset asettavat taajamien ja haja-asutusalueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa. Siirtohinnoille tulee asettaa kohtuullinen hintakatto.
Sähkövero noussut rajusti
Energiavirasto valvoo siirtohintojen kohtuullisuutta neljän vuoden jaksoissa. Nykymallin mukaan siirtohinnoilla on ns. korotuskatto, jonka mukaan verkkoyhtiö ei voi korottaa hintoja yli 15 prosenttia edeltävän 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. Sähkönsiirtolasku muodostuu sähkön siirtohinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäverosta.
Sähkövero on noussut rajusti 2000-luvulta lähtien ja muodostaa nykyään huomattavan osan kotitalouksien sähkönsiirtolaskusta. Suomen sähkövero on moninkertainen EU:n minimitasoon nähden ja heikentää siten sekä teollisuuden kilpailukykyä että kotitalouksien ostovoimaa.
&#8211; Korkea sähkövero yhdistettynä alati nouseviin sähkönsiirtomaksuihin iskee etenkin pienituloisiin kotitalouksiin. Sähkö on jokapäiväinen välttämättömyyshyödyke, eikä nykymaailmassa tule toimeen ilman sitä. Sähkönsiirrolla rahastaminen on törkeää, etenkin kun sitä ei voi kilpailuttaa. Nykyinen siirtohintojen korotuskatto on aivan liian korkea, Antikainen toteaa.
Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen sähkönsiirtomaksujen hintakaton asettamisesta 20 prosenttiin sähkön kulutuksesta laskettuna.

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto