

MATTI MATIKAINEN
Tutkimus selvitti: Autoilevat omakotitaloasujat joutuvat hallituksen ilmastotoimien maksajiksi
Taloustutkimuksen selvitys osoittaa myös, että ne henkilöt, jotka ovat halukkaimpia käyttämään 5 prosenttia tuloistaan ilmastonmuutoksen torjumiseen, käyttävät joukkoliikennettä, asuvat kerrostalossa eivätkä he käytä autoa. – Kysymys on sellaisesta ryhmästä, joka ilmeisesti tietää, etteivät he tosiasiassa joudu ilmastonmuutoksen maksajiksi, ainakaan kovin paljon, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksella on kaksi keskeistä tavoitetta: 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 työpaikan lisäys vuoteen 2023. Lisäksi hallituksella on ilmastotavoite, jonka mukaan Suomen olisi oltava hiilineutraali vuonna 2035.
Taloustutkimus selvitti, miten hiilineutraalisuustavoitteen kustannukset kohdistuvat erilaisille kotitalouksille riippuen asumismuodosta ja liikkumistavasta. Tutkimus osoittaa selkeästi, että uudistusten häviäjiksi ovat jäämässä omakotitalossa asuvat autoilevat kansalaiset. Lisäksi kävi ilmi, että halukkaimpia maksamaan ilmastonmuutoksen torjunnasta ovat ne, jotka eivät tosiasiassa joudu maksamaan mitään.
Kustannusten kompensoiminen on hankalaa
Marinin hallituksen ilmastotavoitteen mukaiset toimet kohdistuvat kansalaisiin merkittävästi ja suoraan kahdella tavalla: liikenteen, erityisesti autoilun kustannukset, tulevat nousemaan. Lisäksi asumisen kustannukset, kuten lämmityskustannukset ja sähkön hinta, nousevat.
Nousevia kustannuksia kompensoidakseen Marinin hallituksen tavoitteena on alentaa ”pienituloisten” tuloverotusta.
Erilaisia verotuksellisia vaihtoehtoja olisivat esimerkiksi tuloveroasteikon muutos siten, että pienituloisten verotus kevenee, kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kasvattaminen, työmatkakuluvähennyksen kasvattaminen sekä perusvähennyksen kasvattaminen. Näistä toimenpiteistä ainoastaan työmatkakulun vähennys voidaan osittain kohdistaa autoilijoihin.
Työmatkakulujen veroalennukset olisivat tärkeitä
Tutkimuksesta selviää, että työssäkäyvistä tai opiskelevista kotitalouksista, joiden bruttovuositulot ovat alle 40 000 euroa, 51 prosenttia eli hieman yli puolet, asuu kerrostalossa ja käyttää päivittäiseen matkaan joukkoliikennettä (22 %) ja pyöräilee tai kävelee (29 %).
Autoilevien osuus pienituloisista kotitalouksista on 39 %. Työmatka-autoilevien ja omakotitalossa asuvien osuus pienituloisista on 17 %.
Tutkimus osoittaa, että jos asumiskustannusten ja liikkumiskustannusten nousu kompensoidaan tuloverotuksen kautta, pois lukien työmatkakuluvähennys, vain 17-39 % kohdistuu niihin, jotka ilmastomuutoksen hillinnästä maksavat.
– Jos pienituloisien tuloverotusta alennetaan siten, ettei sitä tehdä työmatkakulujen osalta, veronalennuksesta puolet menee niille, jotka pyöräilevät tai käyttävät joukkoliikennettä ja asuvat kerrostalossa. Yli puolet tuloveron alennuksista siis kohdistuu tällöin niihin, jotka eivät juurikaan joudu maksajiksi, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo.
Kolmannes ei halua maksaa mitään
Tutkimuksesta selvitettiin myös ilmastonmuutoksen torjunnan maksuhalukkuutta. Tutkimuksen mukaan ne henkilöt, jotka ovat halukkaita käyttämään 5 % tuloistaan ilmastonmuutoksen torjumiseen, käyttävät joukkoliikennettä, asuvat kerrostalossa eivätkä käytä autoa.
-Kysymys on sellaisesta ryhmästä, joka ilmeisesti tietää, etteivät he joudu ilmastonmuutoksen maksajiksi, ainakaan kovin paljon, Holm toteaa.
Noin kolmannes kaikista tutkimuksen vastaajista ei ole halukkaita maksamaan mitään ilmastomuutoksen hillitsemisestä. Niistä, jotka eivät ole halukkaita maksamaan, 41 % käyttää päivittäisellä matkallaan autoa ja asuu omakotitalossa.
– Ne ihmiset, jotka tietävät joutuvansa maksajiksi ja näkevät, että siihen ollaan tämän hallituksen toimesta menemään, ovat selvästi kriittisempiä maksamaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. He varmasti osaavat myös nähdä, kehen maksut kohdistuvat. Vastaavasti maksuhalukkaimpia ovat ne, jotka eivät joudu ilmastonmuutoksesta maksamaan, Holm sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maksuhalukkuus lämmityskustannukset omakotitalo työmatkaliikenne liikkuminen autoilijat vihervasemmisto bensan hinta kustannukset Ilmastonmuutos Taloustutkimus Sanna Marin Tutkimus ilmastopolitiikka Pasi Holm hallitus Asuminen verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin – ”Se on pelkkää rahastusta”

Halla-aho: Kasvavat liikkumiskustannukset ovat pois kaikesta muusta – ”Sähköauto on ratkaisu vain niille, joilla on millä mällätä”

Ronkainen hallituksen ilmastotoimista: Sähköautoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn – ”Talon lämmittäminen tuntuu olevan ilmastorikos”

Halla-aho: Jos ilmastonmuutos ei teekään Suomesta Välimeren maata, niin punavihreä talouspolitiikka tekee – ”Olemme hyvin vaarallisessa kierteessä”

Perussuomalaisista tuli suurin duunaripuolue – kannatus työväestön keskuudessa jo yli 41 prosenttia

VM:n ja SP:n entinen osastopäällikkö Pikkarainen ryöpyttää hallituksen ilmastorahastovisioita

Tynkkynen: Millä turvataan liikuntarajoitteisten suomalaisten liikkuminen hallituksen ilmastotoimien nostaessa kustannuksia?

Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu

Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: ”Nouseeko sähkön hinta?”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää