Taloustutkimuksen selvitys osoittaa myös, että ne henkilöt, jotka ovat halukkaimpia käyttämään 5 prosenttia tuloistaan ilmastonmuutoksen torjumiseen, käyttävät joukkoliikennettä, asuvat kerrostalossa eivätkä he käytä autoa. – Kysymys on sellaisesta ryhmästä, joka ilmeisesti tietää, etteivät he tosiasiassa joudu ilmastonmuutoksen maksajiksi, ainakaan kovin paljon, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksella on kaksi keskeistä tavoitetta: 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 työpaikan lisäys vuoteen 2023. Lisäksi hallituksella on ilmastotavoite, jonka mukaan Suomen olisi oltava hiilineutraali vuonna 2035.
Taloustutkimus selvitti, miten hiilineutraalisuustavoitteen kustannukset kohdistuvat erilaisille kotitalouksille riippuen asumismuodosta ja liikkumistavasta. Tutkimus osoittaa selkeästi, että uudistusten häviäjiksi ovat jäämässä omakotitalossa asuvat autoilevat kansalaiset. Lisäksi kävi ilmi, että halukkaimpia maksamaan ilmastonmuutoksen torjunnasta ovat ne, jotka eivät tosiasiassa joudu maksamaan mitään.
Kustannusten kompensoiminen on hankalaa
Marinin hallituksen ilmastotavoitteen mukaiset toimet kohdistuvat kansalaisiin merkittävästi ja suoraan kahdella tavalla: liikenteen, erityisesti autoilun kustannukset, tulevat nousemaan. Lisäksi asumisen kustannukset, kuten lämmityskustannukset ja sähkön hinta, nousevat.
Nousevia kustannuksia kompensoidakseen Marinin hallituksen tavoitteena on alentaa ”pienituloisten” tuloverotusta.
Erilaisia verotuksellisia vaihtoehtoja olisivat esimerkiksi tuloveroasteikon muutos siten, että pienituloisten verotus kevenee, kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kasvattaminen, työmatkakuluvähennyksen kasvattaminen sekä perusvähennyksen kasvattaminen. Näistä toimenpiteistä ainoastaan työmatkakulun vähennys voidaan osittain kohdistaa autoilijoihin.
Työmatkakulujen veroalennukset olisivat tärkeitä
Tutkimuksesta selviää, että työssäkäyvistä tai opiskelevista kotitalouksista, joiden bruttovuositulot ovat alle 40 000 euroa, 51 prosenttia eli hieman yli puolet, asuu kerrostalossa ja käyttää päivittäiseen matkaan joukkoliikennettä (22 %) ja pyöräilee tai kävelee (29 %).
Autoilevien osuus pienituloisista kotitalouksista on 39 %. Työmatka-autoilevien ja omakotitalossa asuvien osuus pienituloisista on 17 %.
Tutkimus osoittaa, että jos asumiskustannusten ja liikkumiskustannusten nousu kompensoidaan tuloverotuksen kautta, pois lukien työmatkakuluvähennys, vain 17-39 % kohdistuu niihin, jotka ilmastomuutoksen hillinnästä maksavat.
– Jos pienituloisien tuloverotusta alennetaan siten, ettei sitä tehdä työmatkakulujen osalta, veronalennuksesta puolet menee niille, jotka pyöräilevät tai käyttävät joukkoliikennettä ja asuvat kerrostalossa. Yli puolet tuloveron alennuksista siis kohdistuu tällöin niihin, jotka eivät juurikaan joudu maksajiksi, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo.
Kolmannes ei halua maksaa mitään
Tutkimuksesta selvitettiin myös ilmastonmuutoksen torjunnan maksuhalukkuutta. Tutkimuksen mukaan ne henkilöt, jotka ovat halukkaita käyttämään 5 % tuloistaan ilmastonmuutoksen torjumiseen, käyttävät joukkoliikennettä, asuvat kerrostalossa eivätkä käytä autoa.
-Kysymys on sellaisesta ryhmästä, joka ilmeisesti tietää, etteivät he joudu ilmastonmuutoksen maksajiksi, ainakaan kovin paljon, Holm toteaa.
Noin kolmannes kaikista tutkimuksen vastaajista ei ole halukkaita maksamaan mitään ilmastomuutoksen hillitsemisestä. Niistä, jotka eivät ole halukkaita maksamaan, 41 % käyttää päivittäisellä matkallaan autoa ja asuu omakotitalossa.
– Ne ihmiset, jotka tietävät joutuvansa maksajiksi ja näkevät, että siihen ollaan tämän hallituksen toimesta menemään, ovat selvästi kriittisempiä maksamaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. He varmasti osaavat myös nähdä, kehen maksut kohdistuvat. Vastaavasti maksuhalukkaimpia ovat ne, jotka eivät joudu ilmastonmuutoksesta maksamaan, Holm sanoo.
SUOMEN UUTISET